Mielenterveyden ongelmat ovat nuorten yleisimpiä terveysongelmia. Vuoden 2022 Nuorisobarometrin mukaan 35 prosenttia haastatelluista 15–29-vuotiaista nuorista on hakenut hoitoa mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Viimeisimmässä kouluterveyskyselyssä 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä jopa noin 54 prosenttia oli ollut huolissaan mielialastaan kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Pojilla lukema oli lähes 17 prosenttia.
Lapset ja nuoret ovat meidän tulevaisuutemme tekijöitä. Sen takia heidän hyvinvoinnistaan on pidettävä hyvää huolta.
On hyvä, että hallitus on valmistelemassa lasten ja nuorten terapiatakuuta, mutta se ei riitä. Myös juurisyihin on puututtava, sillä mikään määrä terapiaa ei riitä, jos lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvua ei saada pysäytettyä.
Valitettavasti hallitus on tekemässä toimia, jotka vaikuttavat lapsiin ja nuoriin negatiivisesti.
Lapsiperheiden taloudellisella tilanteella on vaikutusta lasten hyvinvointiin. Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat lisäämässä lapsiköyhyyttä koko maassa 17 000 lapsella, vaikka useista tutkimuksesta tiedetään lapsiköyhyydellä olevan kauaskantoisia seurauksia. Se voi esimerkiksi lisätä mielenterveysongelmia ja johtaa alhaiseen koulutustasoon.
Jos Suomessa todella halutaan nostaa saada aikaan kasvua pitkällä tähtäimellä, lapsiperheköyhyyttä lisäävät toimet vievät tavoitetta väärään suuntaan.
Hallitus vaikeuttaa myös jo opiskelemassa olevien nuorten tilannetta ja leikkaa heidän toimeentulostaan.
Opintotuen indeksit jäädytetään, jolloin tuki ei enää kasva elinkustannusten mukana, asumistukea leikataan ja opiskelijat suunnitellaan siirrettäväksi takaisin erilliselle asumislisälle. Nämä eivät ainakaan helpota opiskelijoiden jo ennestään suuria paineita.
Työelämään siirtyessä epävarmuus ja paine eivät tule helpottamaan, sillä hallitus on heikentämässä tilannetta sielläkin.
Jo tällä hetkellä määräaikaisissa työsuhteissa on paljon nuoria työntekijöitä. Määräaikaiset työsuhteet tullevat Orpon hallituksen toimilla yleistymään, sillä suunnitelmissa on sallia vuoden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa se, että niille ei tarvitse olla perustetta. Myös irtisanomissuojaa ollaan heikentämisessä, mikä vähentää varmuutta työsuhteen pysyvyydestä.
Orpon hallitus on ottanut paljon niiltä lapsilta ja nuorilta, joilla menee kaikista heikoiten jo tällä hetkellä ja jotka tukea tarvitsisivat eniten.
Olen huolissani siitä, että 1990-luvun laman virheitä ollaan toistamassa, vaikka meillä on paljon tutkimusta ja tietoa lama-ajan vaikutuksista. Seuraukset ulottuvat pitkälle.
Sen takia nyt ei pitäisi antaa saksien vilistää villisti, vaan todella huolellisesti selvittää päätösten kokonaisvaikutukset.
On selvää, että taloutta pitää tasapainottaa, mutta sellaisten päätösten tekeminen, joista maksetaan korkeaa hintaa tulevaisuudessa, ei ole järkevää, jos Suomi halutaan saada nousuun.
Kim Berg
SDP:n kansanedustaja Vaasasta