Elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjatyöhön liittyvästä hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausepäilystä aloitetaan tutkinta, kertoo Lapin yliopisto. Törhösen väitöskirjaprosessista oli jätetty kaksi loukkausepäilyilmoitusta.
Ilmoituksissa tuotiin esiin epäilyt väitöskirjan tekijän, ohjaajien ja esitarkastajien piittaamattomuudesta sekä esitarkastajien esteellisyydestä. Ilmoitusten jälkeen Lapin yliopistossa aloitettiin asiasta esiselvitys.
Yliopiston tiedotteessa kerrotaan, että yliopiston rehtorin Antti Syväjärven mukaan esiselvitysten perusteella HTK-loukkausta ei voi sulkea pois ja tilanne jää epäselväksi. Siksi rehtori päätti molempien esitettyjen loukkausepäilyjen kohdalta, että asian tarkempi selvittäminen vaatii HTK-prosessin edellyttämää varsinaista tutkintaa.
– En ole syyttäjä, puolustaja enkä asianosainen vaan hoidan prosessia hallinnollisesti virkatehtäväni mukaisesti, Syväjärvi täsmentää rooliaan STT:lle.
Tutkinta on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa, ja sen jälkeen yliopiston rehtori päättää, onko loukkausta tapahtunut.
Ulkopuolinen ryhmä tutkii
Monivaiheisen prosessin seuraava askel on se, että rehtori Syväjärvi nimittää varsinaisen tutkinnan tekevän ryhmän. Rehtorin mukaan ohjeellinen aika tutkintaryhmän kokoamiseen on 30 vuorokautta.
– Tutkintaryhmällä on sitten aikanaan kolme kuukautta aikaa tehdä loppuraportti, jossa he tekevät johtopäätöksiä ja suosituksia. Voi olla, että lopullinen ratkaisu saadaan vasta touko-kesäkuussa.
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistuksen mukaan ryhmässä on oltava edustettuna asianomaisen tieteenalan, juridiikan, HTK-ohjeen ja HTK-prosessin tuntemus sekä muu tarvittava asiantuntemus.
– Ryhmän jäsenet ovat ulkopuolisia, Syväjärvi toteaa.
Hänen mukaansa ryhmä saa aikanaan suuren määrän materiaalia tutkittavakseen.
– Lisäksi asianosaisia on useita, ja heitä pitää kuulla. Sehän tässä on hirveän tarkkaa, että kunnioitetaan prosessia, jotta saadaan asioihin selvyys ja totuus esille.
Poikkeuksellista muttei ainutkertaista
Syväjärvi kieltäytyy avaamasta kesken prosessin, minkälaisin argumentein asianosaiset ovat esiselvitysvaiheessa puolustautuneet.
– Siellä on sellaisia tietoja, että ne vaikeuttaisivat asian selvittämistä ja saattaisivat aiheuttaa vahinkoa tai jopa kärsimystä asianomaisille, hän toteaa.
– HTK-ohjeissa on muutenkin sellainen periaate, että kun prosessi on kesken, pitäisi pidättäytyä asian julkisesta käsittelystä, koska se vaarantaa prosessia. Helposti lyödään syyllisen ja syyttömän leimaa.
Syväjärvi arvioi, että Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa on vuosittain kymmeniä hyvän tieteellisen käytännön esiselvityksiä ja mahdollisesti tutkintoja.
– Jotkut vain saavat syystä tai toisesta enemmän huomiota, hän sanoo.
– Tämä on poikkeuksellista ja harvinaista, muttei ainutkertaista. Siksi meillä on HTK-prosessit ja menettelyt, että jos tällaisia sattuu, ne hoidetaan asianmukaisesti.
Väitöskirja hylättiin joulukuussa
Törhösen suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosesseja käsittelevä väitöskirja hylättiin Lapin yliopistossa joulukuussa. Tiedekuntaneuvosto linjasi tuolloin, ettei työ täyttänyt väitöskirjalle asetettuja kriteerejä. Lisäksi tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja, dekaani Satu Miettinen sanoi tuolloin, ettei Törhönen ollut myöskään kyennyt puolustamaan työtään väitöstilaisuudessa.
Törhönen vaati väitöskirjansa hylkäyspäätöksen perumista, mutta Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta hylkäsi oikaisupyynnön 18. tammikuuta.
Törhösellä on ollut mahdollisuus hakea oikaisupäätökseen muutosta Lapin yliopiston muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa.
