Viimeaikaiset geopoliittiset ilmiöt korostavat Euroopan ja sitä myöden myös Suomen varautumistarvetta poikkeustilanteisiin. Näistä yhtenä merkittävimmistä on huolto- ja liikenneyhteyksien olemassaolo sekä niiden kyky kestää häiriöitä. Suomen pääraideverkosto on linjattu pääosin Venäjän keisarikunnan aikana silloisia tarpeita ja uhkia silmällä pitäen. Tämän jälkeen pääraideverkoston kehittämiseen tähtäävät merkittävät investoinnit ovat 2000-luvulla keskittyneet eteläiseen Suomeen ja näillä yhteisenä nimittäjänä on ollut yhteyksien parantaminen pääkaupunkiseudulle nimenomaan matka-aikojen lyhentämiseksi.
Länsirannikolle suunniteltiin junaraidetta jo ennen Suomen itsenäisyyttä, mutta silloinen metsäteollisuuden lobbaus ja myös isäntämaa Venäjän uhkakuvat veivät pääradan sisämaahan. Uudenkaupungin ja Porin välille on rakentamista ohjaaviin kaavoihin merkittynä 1990-luvulla hahmoteltu URPO-radan varaus.
Vuoden 2024 alussa Pohjanmaan liitto käynnisti selvitystyön uuden rantaradan rakentamisesta, mihin se kutsui mukaan radan vaikutuspiiriin kuuluvat muut maakuntaliitot. Uuden rantaradan tarkoituksena on yhdistää toisiinsa rannikon kaupungit, satamat ja osin lentoasemat Torniosta Turkuun. Valmistuessaan rata lisäisi työvoiman liikkuvuutta, avaisi uusia reittejä rahdille, mutta ennen kaikkea tarjoaisi huoltovarman vaihtoehdon kapasiteettivajeesta ja pullonkauloista kärsivälle pääradalle. Länsirannikolla asuvan tavallisen ihmisen ja siellä harjoitettavan elinkeinoelämän kannalta yhteydet Turkuun, Helsinkiin ja muuhun maailmaan lyhentyisivät.
Näin kuntavaalien alla on hyvä tunnistaa kaupunkien rooli liikenneyhteyksien kehittäjinä. Erityisen suuri rooli on kuntien valtuustoihin valituilla päättäjillä, mutta myös johtavien viranhaltijoiden suhtautumisella ratahankkeisiin. Uuden rantaradan kaltaiset merkittävät raidehankkeet tarvitsevat hankkeesta hyötyvien kaupunkien varauksettoman tuen ja kuntien tulisi olla aktiivisessa roolissa näiden hankkeiden edistämisessä.
Maakuntaliittojen lisäksi uuden rantaradan varrelle sijoittuvien kaupunkien tulisi verkostoitua nykyistä vahvemmin hanketta edistääkseen. Maakuntaliittojen ja kuntien yhteisen liittouman tuella uuden rantaradan vaikutusalueen vaalipiirien kansanedustajat voisivat edistää hanketta eduskunnassa. Loppujen lopuksi valtion ja kuntien taloudellisten resurssien allokointi on poliittista päätöksentekoa.
Suomen lisäksi länsirannikko tarvitsee toisen pääradan. Rautateitä pitkin liikkuu tavallisten ihmisten lisäksi, teollisuustuotteita, elintarvikkeita, raaka-aineita ja poikkeustilanteissa joukkoja sekä kalustoa. Yksinkertaistettuna raiteita pitkin on viimeisen puolentoista vuosisadan ajan liikkunut keskeinen osa kuntien kasvu- ja elinvoimaa. 2000-luvun alkupuolella toteutettu Lahden oikorata ja nyt valmistelussa oleva Itärata Helsingin ja Kouvolan välillä ovat merkittäviä maakuntien välisen yhteystyön lobbausvoittoja, joista Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa voivat ottaa oppia.
Olli-Pekka Kumpula (kok.)
Pori