Nimetöntä todistamista on käytetty Suomessa vain kerran reilun kahden vuoden aikana, kun mahdollisuus siihen on ollut olemassa. Lupaa on haettu yhteensä kolme kertaa, ja kaksi hakemuksista on hylätty.
Anonyymia todistamista on käytetty vain yhden kerran Suomessa. Näin tehtiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa terrorismirikoksista syytettyjen irakilaiskaksosten tapauksessa.
Lisäksi lupaa nimettömään todisteluun on haettu kaksi kertaa, molemmissa tapauksissa oikeus hylkäsi hakemuksen.
Tiedot ilmenevät Lännen Median käräjä- ja hovioikeuksille tekemästä kyselystä.
–Tilanne ei yllätä. Jo lain valmisteluvaiheessa tiedossa oli, että käyttö jää hyvin vähäiseksi, toteaa lainvalmistelutoimikuntaa vetänyt, rikosprofessori Dan Frände Helsingin yliopistosta.
Nimetön todistelu tuli mahdolliseksi Suomessa vuoden 2016 alussa. Sitä voidaan käyttää, jos rikoksen rangaistuksena on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta ja todistaja on konkreettisessa vaarassa.
Länsi-Uudenmaan syyttäjäviraston huumesyyttäjä Erkki Huhtala arvioi, että esimerkiksi törkeissä huumerikoksissa ilmiantajaa voi uhata hengenlähtö.
–Kovimmat ammattirikolliset huolehtivat maineestaan, heitä ei vasikoida rangaistuksetta, Huhtala muotoilee.
Myös törkeät pahoinpitelyt ja tietyt henkirikokset saattavat asettaa todistajan vaaraan.
–Kuvitellaanpa vaikka sarjakuristajaa asuinalueella. Sattumalta juttuun silminnäkijäksi joutunut naapuri tuskin uskaltaisi lähteä todistamaan omalla nimellään, Huhtala sanoo.
Ulkonäkö voidaan salata ja ääni muuttaa
Nimettömässä todistelussa henkilö kertoo tietonsa rikoksesta, mutta hänen henkilöllisyyttään ei paljasteta jutun osapuolille. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi todistajan ulkonäön salaamista ja äänen muuttamista videokuulustelussa.
Kihlakunnansyyttäjä Erkki Huhtala haki työparinsa kanssa ensimmäisenä Suomessa tuomioistuimelta lupaa anonyymiin todistamiseen.
–Kyse oli isosta amfetamiinijutusta, jossa neljä hollantilaista tarkkailupoliisia halusi todistaa nimettöminä, Huhtala kertoo.
Espoon käräjäoikeus hyväksyi hakemuksen, samoin Helsingin hovioikeus, mutta korkein oikeus hylkäsi sen. Hylkypäätöksen jälkeen Huhtala matkusti työparinsa ja jutun tutkinnanjohtajan kanssa Hollantiin puhumaan tarkkailupoliiseja ympäri.
–Jengiläiset olivat selvitelleet tarkkailupoliisina toimivien osoitteita, vahingoittaneet näiden omaisuutta ja suunnitelleet erään poliisin tyttären kaappaamista, Huhtala kuvailee.
–Emme voineet ottaa poliisien todistajanlausuntoja, nimillä todistaminen ei olisi ollut turvallista.
Lupaa nimettömälle todistelulle on haettu kerran myös Keski-Suomen käräjäoikeudesta, joka hylkäsi hakemuksen. Päätös on salainen. Koska pääasia on yhä vireillä, käräjäoikeus on vaitonainen yksityiskohdista.
Tilastoja ei tällä hetkellä kerätä
Viranomaiset eivät kerää tällä hetkellä tilastoja anonyymista todistamisesta. Oikeusministeriö aikoo selvittää soveltamiskäytäntöjä vuonna 2020.
Syyttäjä Huhtala muistuttaa, että osa jutuista kaatuu jo tutkinnanjohtajan esittäessä anonyymia todistelua syyttäjälle.
–Tiedän yhden tällaisen tapauksen Helsingistä. Törkeysaste olisi riittänyt, mutta muut kriteerit eivät täyttyneet, asiassa konsultoinut Huhtala kertoo.
Käräjäoikeuksien laamanneista valtaosa pitää mahdollisuutta anonyymiin todistamiseen tarpeellisena ja jopa välttämättömänä, ilmenee Lännen Median kyselystä.
Perusteluissa esiin nousivat rikollisuuden ammattimaistuminen ja kansainvälistyminen. Myös kansallisen lainsäädännön yhdenmukaisuus eurooppalaisen lainsäädännön kanssa katsottiin tärkeäksi.
–Oikeudenkäynnin avoimuus on lähtökohta, mutta poikkeustapauksissa siitä pitää voida tinkiä, arvioi laamanni Petteri Palomäki Tuusulan käräjäoikeudesta.
Palomäki pitää anonyymin todistamisen ehtoja tiukkoina ja olisi valmis soveltamaan käytäntöä jonkin verran nykyistä lievempiin rikoksiin.
–Oikeusvaltiossa ei voida antaa rikollisjärjestöille valtaa uhkailla todistajia hiljaisiksi ja pysytellä näin lain ulottumattomissa.
Mahdollisuuden arvioidaan jäävän vähälle käytölle
Anonyymia todistamista on mahdollista käyttää vain, jos todistajan henkilöllisyys ei ole pääteltävissä. Esimerkiksi rikoksentekijän sukulaisille tai tuttaville pykälästä ei ole hyötyä.
–Viranomainen ei voi saattaa todistajaa vaaraan. Noin kymmenessä törkeässä huumejutussa vuosittain todistajanlausunto jää tästä syystä hyödyntämättä, huumesyyttäjä Huhtala arvioi.
Lännen Median kyselyssä käräjäoikeuksien laamannit arvioivat anonyymin todistamisen jäävän hyvin vähälle käytölle Suomessa.
–Terrorismirikokset voivat lisätä sen käyttöä, lainvalmistelua vetänyt Dan Frände arvioi.
Rebekka Härkönen