Kataisen mahdollisuudet puheenjohtajakisassa arvioitiin heikommiksi, arvosana 7,5.
Jyrki Katainen on suomalaismeppien mielestä onnistunut kiitettävästi EU-komission varapuheenjohtajan tehtävässään. Lännen Median kyselyssä Katainen sai kouluarvosanan 9-.
Lähes kaikki europarlamentaarikot puoluekantaan katsomatta arvioivat Kataisen onnistuneen erittäin hyvin keskeisissä hankkeissaan, Euroopan strategisten investointien rahaston markkinoimisessa ja kiertotalouden edistämisessä.
– Hän on uskottavasti pitänyt näitä asioita esillä ja vahvistanut EU:n yhtenäisyyttä, joten arvosana on laudatur eli 9, vastaa Liisa Jaakonsaari (S&D/sd.). Lännen Median kyselyssä.
– Yleinen kuva onnistumisesta on varsin hyvä. Katainen on onnistunut erittäin hyvin siinä portfoliossa, joka hänelle on annettu, arvioi Hannu Takkula (Alde/kesk.).’
Väyrynen, Halla-aho ja Ruohonen-Lerner kriittisimpiä
Poikkeuksen Kataista kehuvista mepeistä tekevät perussuomalaisen mepit Jussi Halla-aho ja Pirkko Ruohonen-Lerner sekä keskustan Paavo Väyrynen.
– Kataisesta on mielestäni kuulunut varsin vähän komissaarikauden aikana. Ainakaan näkyvää roolia visionäärinä ei ole ollut, vastasi Jussi Halla-aho (ECR/ps.).
– Kataiselta puuttuu asiantuntemusta ja visiota luotsata Euroopan unionia kestävään suuntaan, mikä hyödyttäisi Euroopan kansallisvaltioita ja niiden asukkaita, arvioi Paavo Väyrynen (Alde/kesk.).
Jyrki Katainen on noussut kärkinimien joukkoon spekulaatioissa komission puheenjohtajasta. Uusi komissio valitaan ensi vuoden kesäkuussa pidettävien eurovaalien jälkeen. Nykyinen komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ilmoittanut, ettei halua jatkaa.
EU-asioihin erikoistuneessa Politico-lehdessä Katainen nostettiin EPP:n kärkiehdokkaiden joukkoon. Hieman myöhemmin Politico nosti Alexander Stubbin samaan sarjaan. Kumpikaan ei ole vahvistanut, lähteekö mukaan komission puheenjohtajakisaan vai ei. Suomalaismepeistä kokoomuksen edustajat kuuluvat EPP:hen.
– Katainen onnistuu omassa puolueryhmässään erinomaisesti olemalla läsnä ryhmäkokouksissa. Tällä sitoutumisella saattaa olla ratkaiseva vaikutus, jos Katainen päättää pyrkiä EPP:n kärkiehdokkaaksi, sanoo Petri Sarvamaa (EPP/kok.).
Mahdollisuuksista puheenjohtajakisassa arvosana 7,5
Suomalaismepit arvioivat Kataisen mahdollisuudet puheenjohtajakisassa heikommiksi kuin onnistumisen komissaarin työssä. Hän saa Lännen Median kyselyssä arvosanan 7,5, kun mahdollisuuksia pyydettiin arvioimaan asteikolla 0-10.
Kataisen ja Stubbin tie komission puheenjohtajaksi on monipolvinen. Ensin pitäisi päästä oman puolueryhmän EPP:n kärkiehdokkaaksi ja sen jälkeen vielä johtaa EPP voittoon kesäkuun 2019 vaaleissa. Tilannetta saattaa helpottaa se, että nykyisen EU-parlamentin suurin ryhmä EPP pitää puoluekokouksensa tämän vuoden marraskuussa Helsingissä. Siellä viimeistään valitaan kärkiehdokas.
EPP:n voittokaan ei vielä takaa automaattisesti tietä puheenjohtajaksi. Ehdokkaista päättää Eurooppa-neuvosto, joka koostuu jäsenmaiden pääministereistä ja presidenteistä. EU-parlamentti voi joko hyväksyä tai hylätä Eurooppa-neuvoston ehdokkaan valinnan. Sama koskee komission muitakin jäseniä.
Valintamenettelyssä EU-parlamentti on pyrkinyt vahvistamaan rooliaan. Osa jäsenmaista pitää kuitenkin kiinni EU:n perussopimuksesta, joka antaa keskeisen roolin Eurooppa-neuvostolle komission puheenjohtajavalinnassa.
Parlamentin ja komission viime aikojen myönteinen suhtautuminen kärkiehdokasmenettelyyn kertonee siitä, että komission puheenjohtajaa voi olla vaikea valita muiden kuin kärkiehdokkaiden joukosta.
– EU-kansalaisen kannalta se on avoimempi tapa kuin vaihtoehto, jossa Eurooppa-neuvosto pohtii suljettujen ovien takana sitä, kuka olisi sopiva henkilö komission puheenjohtajaksi, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.
Tausta: LM kysyi kärkiehdokasmenettelystä
– Lännen Media toteutti kaikille Euroopan parlamentin suomalaisille parlamentaarikoille suunnatun kyselyn 14.–19.2.2018. Siihen vastasivat kaikki 13 suomalaista meppiä.
– Heiltä kysyttiin suhtautumista kärkiehdokasmenettelyyn ja erityisesti arviota EU-komission varapuheenjohtajana toimivan Jyrki Kataisen mahdollisuuksista EU-komission puheenjohtajakisassa.
– Kysely liittyi EU-komission 14.2. tekemiin esityksiin koskien kesäkuun 2019 eurovaalien järjestämistä. EU-komissio esittää muun muassa kärkiehdokasmenettelytavan jatkamista. Se haluaisi suoremman yhteyden vaalituloksen ja komission puheenjohtajavalinnan välille. Kärkiehdokasta äänestäessään äänestäjä ottaisi samalla kantaa komission puheenjohtajaan.
Pekka Mauno