Työmarkkinakeskusjärjestöjen sorvaama vaihtoehto hallituksen niin sanotuille pakkolaeille kouraisee sekin tuntuvasti palkansaajan tilipussia.
Jos kaavaillut muutokset niin sanottuihin sivukuluihin toteutuvat, esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan nettoansioista lähtee vuositasolla pois 355 euroa.
Päälle tulevat muut leikkaukset.
Neuvottelupöydässä oleva malli siirtäisi työttömyysvakuutusmaksua aiempaa enemmän palkansaajan maksettavaksi. Kaavailtu korotus palkansaajan maksuun on 0,83 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu on 1,15 prosenttia palkasta.
Vaihtoehtona pöydässä myös on, että työeläkemaksusta aiempaa suurempi siivu tulisi palkansaajan kontolle. Eläketurvakeskus ennustaa, että ensi vuonna niin palkansaajan kuin työnantajan tyel-maksut nousisivat 0,25 prosenttiyksikköä. Tämän päälle palkansaajien maksuun mahdollisesti tulee ylimääräiset 0,5 prosenttiyksikköä.
Veronmaksajien keskusliiton Lännen Medialle tekemät laskelmat kertovat, mitä tilipusseissa tapahtuisi, jos yhteiskuntasopimusneuvotteluissa juuri nyt esillä olevat prosentit muuttuvat euroiksi.
Näiden kahden korotuksen jälkeen 2 000 euroa kuussa tienaavan nettoansioihin tulisi vuositasolla miinusta 264 euroa.
Jos kuukausipalkka on 4 500 euroa, nettoansioissa menetys olisi vuodessa jo 497 euroa.
6 000 euroa kuussa ansaitsevan nettoansioihin tulisi vuositasolla 662 euron lovi.
Kolme eri sivukulua esillä, pitkistä lomista pois 1–2 päivää
Yhteiskuntasopimus on Lännen Median tietojen mukaan rakentumassa kahden korin varaan.
Toisessa ovat työnantajan sivukuluihin kohdistuvat leikkaukset, joita kaavaillaan kolmeen eri sivukuluun.
Työnantajan sairausvakuutusmaksua (sava-maksu) on tarkoitus alentaa. Esillä on yksityisen työnantajan sava-maksun alentaminen jopa 1,72 prosenttiyksiköllä, mikä pienentäisi yksikkötyökustannuksia noin 1,4 prosenttiyksiköllä ja muodostaisi ison siivun hallituksen työmarkkinajärjestöille antamasta 5 prosentin leikkaustavoitteesta.
Lännen Median tietojen mukaan näin suurta sava-maksun alentamista ei välttämättä pidetä realistisena tavoitteena, koska alennus olisi tarkoitus rahoittaa julkisen sektorin pitkien lomien leikkauksella ja lomarahojen leikkauksella. Pitkien lomien kohdalla neuvotteluissa ollaan päätymässä 1–2 päivän lyhennyksiin, koska pidemmät leikkaukset eivät menisi läpi ammattiliittojen hallituksissa, minkä työnantajapuoli tietää ja on alustavasti hyväksynyt sopimuksen lähtökohdaksi.
Hallituksen pakkolaeissa pitkiin vuosilomiin esitettiin jopa kahdeksan päivän leikkauksia.
Keski- ja suurituloiset menettämässä eniten euroja yhteiskuntasopimuksessa
Kaksi muuta työnantajan sivukulua, joihin suunnitellaan leikkauksia, ovat työttömyysvakuutusmaksu ja työeläkemaksu.
Molempien maksujen kohdalla esillä on malli, jossa työnantajan maksuosuuksia siirretään palkansaajan maksettavaksi. Työttömyysvakuutusmaksu ja työeläkemaksu ovat veroluonteisia, eli ne pidätetään palkansaajan bruttotuloista tietyn prosentin mukaan. Tämä merkitsee sitä, että keski- ja suurituloiset palkansaajat menettäisivät yhteiskuntasopimuksessa enemmän rahaa kuin pienituloiset, kuten Veronmaksajien Keskusliiton Lännen Medialle tekemästä laskelmasta käy ilmi.
Neuvotteluissa on esillä malli, jossa työttömyysvakuutusmaksua siirretään työnantajalta palkansaajalle 0,83 prosenttiyksikköä. Näin suuri siirto veisi palkansaajilta jopa satoja euroja vuodessa.
Työttömyysvakuutusmaksun siirto on neuvotteluissa laskettu myös pienemmällä ja suuremmalla prosenttiosuudella, mutta 0,83:a prosenttiyksikköä pidetään vahvimpana vaihtoehtona. Se sisältyi viime syyskuussa SAK:n tekemään esitykseen työmarkkinoiden kriisisopimukseksi.
Palkansaajien kokonaisveroaste kiristymässä tuntuvasti
Työeläkemaksun työnantajien maksuosuuden alentamisen rahoitusvaihtoehtoina ovat niin sanottujen EMU-puskureiden käyttö ja palkansaajien maksuosuuden kasvattaminen. LM:n tietojen mukaan esillä on ollut esimerkiksi 0,5 prosenttiyksikön lisätaakan siirtäminen palkansaajille.
Neuvotteluissa laskennassa olleissa malleissa palkansaajien maksutaakka kasvaisi sivukulujen siirtojen seurauksena enimmillään noin 1,2–1,5 prosenttiyksikköä. Suomeksi sanottuna yhteiskuntasopimus on kiristämässä palkansaajien verotusta tuntuvasti. Sosiaaliturvamaksut ovat verovähennyskelpoisia, joten palkansaajien kokonaisveroaste ei kiristyisi aivan yhtä paljon.
Kokonaisveroasteen kiristyminen saattaa kuitenkin nousta lähelle prosenttiyksikköä.
Verotuksen kiristyminen sopii SAK:lle ennemmin kuin tes-ehtojen leikkaukset
Palkansaajajärjestöistä erityisesti SAK ajaa neuvotteluissa sosiaaliturvamaksujen maksuosuuksien siirtoja ja vastustaa leikkauksia työehtosopimusten sisältämiin etuihin, kuten lomarahoihin.
SAK:n puheenjohtajalla Lauri Lylyllä on Lännen Median tietojen mukaan laajempi neuvottelumandaatti sosiaaliturvamaksujen siirroissa kuin suorissa tes-ehtojen leikkauksissa.
SAK:ssa arvioidaan, että jäsenistö hyväksyy helpommin verotuksen kiristymisen kuin työajan pidentämisen, lomarahojen leikkaamisen tai lomien lyhentämisen. Lisäksi SAK:ssa lasketaan, että sen pieni- ja keskituloiset jäsenet menettävät siirroissa vähemmän euroja kuin sttk:laiset toimihenkilöt ja korkeasti koulutetut akavalaiset.
Akava ja STTK haluavat sopimuksen, koska niille on tärkeätä pelastaa julkisen sektorin lomat ja estää palkaton sairauskarenssipäivä. Työnantajille leikkauskeinoilla ei ole suurta merkitystä, kunhan työn teettäminen on jatkossa selvästi halvempaa kuin nyt. Tämä sanotaan työnantajaleiristä avoimesti.
Lomarahaleikkauksesta harkitaan määräaikaista
Yhteiskuntasopimukseen on tulossa suoria työehtosopimusten ehtojen heikennyksiä.
Lomarahaleikkaus on vaikea asia, mutta sillä olisi osaltaan mahdollista rahoittaa sava-maksun alentamista.
Esille onkin noussut määräaikainen lomarahaleikkaus, joka olisi voimassa lähivuodet. Jos lomarahaleikkaus tehdään yhteiskuntasopimuksessa määräaikaisena, palkansaajat saattaisivat hyväksyä suuremman leikkauksen kuin muuten.
Palkatonta sairauspäivää ei tule, mutta 20 prosentin nipistys on esillä
Kokonaan palkatonta sairauslomapäivää ei ole yhteiskuntasopimukseen tulossa. Pöydälle on silti noussut vaihtoehto, jossa sairausajan palkka olisi viideltä ensimmäiseltä sairauslomapäivältä 80 prosenttia.
Pitkien vuosilomien leikkaus on jäämässä 1–2:een päivään. Työajan pidentämistä haetaan helatorstain muuttamisella tavalliseksi työpäiväksi. Loppiaisen säilyttämistä palkallisena vapaapäivänä sen sijaan harkitaan.
Neuvottelijat pohtivat, antaako hallitus alv-apua
Yleinen arvio on, että noin kolmen prosentin leikkauksiin neuvotteluissa on mahdollista päästä, mutta kovin paljon kolmen prosentin ylittävää sopimusesitystä ei pidetä todennäköisenä.
Tästä syystä neuvotteluissa pohditaan yhä, tulisiko hallitus työmarkkinajärjestöjä vastaan fiskaalisella devalvaatiolla, jossa korotettaisiin ainakin joitakin arvonlisäverokantoja. Näin hallitus pystyisi rahoittamaan leikkauspakettia siten, että yksikkötyökustannukset alenisivat yhteensä viidellä prosenttiyksiköllä.
Lännen Median tietojen mukaan on mahdollista, että sopimus rakentuu parin suuren elementin varaan, jolloin joitakin asioita saatettaisiin lopullisessa valinnassa jättää kokonaan esityksen ulkopuolelle. Työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennuksista on rakentumassa suuri elementti. Harkinta loppiaisen aseman säilyttämisestä on esimerkki siitä, miten jotain voitaisiin jättää kokonaan pois.
Neuvotteluissa ei ole vielä sovittu, alennetaanko kaikkia kolmea työnantajan sivukulua.
LAURI NURMI, KIRSI HÖLTTÄ