Jatkossa viranomaiset voisivat käyttää salaisia tiedonhankintakeinoja jo ennen rikosepäilyä, jos tilanne uhkaa vakavasti kansallista turvallisuutta.
Suomeen luodaan uutta tiedustelulainsäädäntöä. Tiedustelulailla halutaan suojautua vakavilta Suomeen kohdistuvilta uhilta, kuten terrorismilta ja vieraiden valtioiden vakoilulta.
Lännen Media kertoo, mikä tilanne on nyt. Tiedustelutoiminnasta ei ole Suomessa vielä säädetty laissa. Sisäministeriön viranomaiset vastaavat Suomessa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien siviililuonteisten uhkien torjunnasta.
Suojelupoliisille ei ole säädetty erityisiä toimivaltuuksia tiedusteluun liittyvään tiedonhankintaan. Valtuudet perustuvat poliisia koskeviin yleislakeihin, pääosin poliisilakiin sekä esitutkinta- ja pakkokeinolakiin. Suojelupoliisin tiedonhankintatoimivaltuuksien käyttö on sidottu rikoksen ennalta estämiseen, paljastamiseen, selvittämiseen sekä joissain tapauksissa vaaran torjumiseen.
Sotilastiedustelusta ei ole nimenomaisia säännöksiä laissa. Tiedonhankinta on osa Puolustusvoimien tehtäviä, mutta varsinaisista toimivaltuuksista siihen ei ole säädetty.
Puolustusvoimien vastatiedustelutehtävästä eli maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvästä rikosten ennalta estämisestä ja paljastamisesta Suomen alueella on säädetty sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetussa laissa.
Mikä muuttuu, jos uusi tiedustelulainsäädäntö tulee voimaan? Jatkossa viranomaiset voisivat käyttää salaisia tiedonhankintakeinoja jo ennen rikosepäilyä, jos tilanne uhkaa vakavasti kansallista turvallisuutta.
Salaisia tiedonhankintakeinoja ovat muun muassa puheluiden kuuntelu ja matkapuhelinten sijaintitietojen tarkkailu sekä peitetoimet ja valeostot.
Uudessa laissa tietoliikennetiedustelua saisi tehdä Suomen rajat ylittävistä tietoliikennekaapeleista eli ulkomailta. Tietoliikennevirrasta etsittäisiin automatisoidusti tietoa tietyillä hakutekijöillä. Viranomaiset voisivat myös tutkia seulottua tietoa tarkemmin, eli tarvittaessa lukea yksittäisiä sähköposteja.
Suomalaisessa verkkotiedustelussa ei saisi valvoa ja lukea itse viestien sisältöjä, mutta niiden metatietoja saisi käyttää. Metatiedot voivat sisältää esimerkiksi viestin lähetysajan ja -paikan, viestin kirjoittamiseen käytetyn ajan ja jopa sähköpostin otsikon ja IP-osoitteen.
Tietoliikennetiedustelua voivat tehdä Suojelupoliisi ja Puolustusvoimat. Tiedusteluun pitää hakea lupa Helsingin käräjäoikeudelta ja perustella, miksi tietoa tarvitaan. Verkkotiedustelun teknisestä toteutuksesta vastaisi Puolustusvoimien tiedustelulaitos.
Suojelupoliisin tai Puolustusvoimien pitää jokaisen kohteen kohdalla erikseen pystyä osoittamaan oikeudelle, että kyseisessä kohdassa tarkoitettu toiminta muodostaan vakavan uhkan kansalliselle turvallisuudelle. Lisäksi viranomaisten olisi kerrottava tuomioistuimelle selkeästi tiedustelun kohde.
Suojelupoliisista tulisi entistä vahvemmin tiedusteluviranomainen, ja sen esitutkintavaltuudet poistettaisiin. Viranomaiset voivat pysäyttää kirjeen tai muun lähetyksen postiin ja jäljentää sen esimerkiksi valokuvaamalla. Tällä hetkellä Suojelupoliisi keskittyy torjumaan rikoksia Suomessa.
Uuden lainsäädännön myötä tietosuojavaltuutetun toimistoon perustetaan tiedusteluvaltuutetun virka. Itsenäinen ja riippumaton valtuutettu valvoo viranomaisten toimintaa. Hänellä on laajat tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudet.
Valtuutettu voisi määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo valvottavan menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa. Valtuutettu voisi myös määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot viipymättä hävitettäviksi.
Yksilöt voisivat tehdä tiedusteluvaltuutetulle kanteluita ja tutkimispyyntöjä. Valtuutetun nimittäisi valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tiedusteluvaltuutetulla olisi tarpeellinen määrä henkilöstöä, jonka valtuutettu itse nimittäisi.
Valvontaa tehdään myös parlamentaarisesti, kun eduskuntaan perustetaan uusi 11-jäseninen kansanedustajista koostuva tiedusteluvaliokunta. Se toimisi läheisessä yhteistyössä valtuutetun kanssa. Tiedusteluvaltuutettu toimittaisi valiokunnalle vuosikertomuksen ja muutenkin raportoisi sille valvontahavainnoistaan.
Juho Mäkelä