Juhannukseen on vielä matkaa sääennusteiden valossa katsottuna, mutta näillä näkymin Suomea kohti on tulossa lämmintä ilmaa juhannuksen aikoihin.
– Kysymys on tällä hetkellä siitä, osuvatko lähistöllä liikkuvat matalapaineet Suomeen juhannukseksi, kertoi sääpalvelu Forecan päivystävä meteorologi Anna Latvala STT:lle keskiviikkona.
Latvalan mukaan tällä viikolla sää on epävakainen ja sadekuuroja on liikkeellä lähes päivittäin. Viikonlopun aikana Suomeen alkaa kuitenkin virrata lämpimämpää ilmaa. Sunnuntaina lämpötila on jo monin paikoin 20 asteen tuntumassa.
Epävakainen sää jatkuu ensi viikollakin, mutta lämpötilat voivat nousta monin paikoin yli 20 asteen, ainakin joinakin päivinä.
– Hellekin on täysin mahdollista. Ennustus tarkentuu, mitä lähemmäs juhannusta mennään, Latvala sanoi.
Latvalan mukaan tämän hetkinen ennuste povaa kesäkuun loppuun ja heinäkuun alkuun lämmintä. Lämpötilat saattaisivat olla kuun vaihteessa jopa hitusen keskimääräistä lämpimämpiä.
Helle joka neljäs juhannus
Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan, että joko juhannusaattoon tai juhannuspäivään sattuu hellepäivä eli yli 25 asteen lämpötila keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Rannikolla hellettä on kerran viidessä vuodessa ja Lapissa noin kerran kymmenessä vuodessa.
Esimerkiksi Lappeenrannassa on vuoden 1961 jälkeen ollut helteisiä juhannusaattoja 16 kappaletta, kun Sodankylässä niitä on ollut kaksi. Hellettä on tilastojen mukaan yleensä vain jompana kumpana päivänä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan juhannuksena esiintyy melko usein voimakkaita kuurosateita. Tilastojen mukaan kuitenkin keskimäärin joka toinen tai joka kolmas juhannus on poutainen ja aurinkoinen.
Sateisina juhannuksina sataa herkästi yli yhden millimetrin. Suurimmat juhannuspäivään osuneet rankkasateet ovat kerryttäneet 40–70 millimetriä vettä. Vuoden 1999 juhannuspäivänä Kokemäellä vettä satoi peräti yli 70 millimetriä.
Kylmyys on vähemmän kylmää
Vaikka ollaan vasta kesäkuun alkupuolella, lämmintä säätä on riittänyt. Ilmatieteen laitoksen meteorologin Mika Rantasen mukaan toukokuu oli Helsingissä historian toiseksi lämpimin. Vain vuoden 2018 toukokuu oli hieman lämpimämpi.
Rantasen mukaan ilmastonmuutos vaikutti lämpöaallon voimakkuuteen, mutta ei aiheuttanut sitä.
– Matalapaineet ja korkeapaineet määräävät aina helleaaltojen ajan ja paikan, Rantanen kertoi Ilmatieteen laitoksen tilaisuudessa.
Ilmastonmuutoksesta puhutaan usein erityisesti lämpimien säiden yhteydessä, mutta Rantanen sanoi, että ilmastonmuutos vaikuttaa myös kylmiin säihin.
– Kylmyys on muuttunut ilmastonmuutoksen myötä vähemmän kylmäksi.
Rantanen kertoi, että ilmastonmuutoksen vaikutus esimerkiksi helleaaltoihin ja kylmyysjaksoihin voidaan todentaa melko hyvin, kun taas sen vaikutusta esimerkiksi maastopaloihin ei juuri tunneta.
Moni tekijä vaikuttaa siihen, että ilmastonmuutoksen vaikutusta joihinkin sääilmiöihin on vaikea osoittaa. Näitä ovat havaintoaikasarjojen pituus ja laatu, ilmastomallin kyky simuloida sääilmiöitä sekä ymmärrys sääilmiön synnystä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sen syntyyn.
Ilmastonmuutoksen vaikutus helleaaltoihin on Rantasen mukaan pystytty osoittamaan, koska muun muassa ilmastomallit pystyvät simuloimaan helleaaltoja hyvin.