Osa eteläpohjalaiskunnista on ryhtynyt johtajasopimusurakkaan. Syynä tähän on uusi kuntalaki.
1. kesäkuuta 2017 mennessä jokaisen suomalaisella kunnanjohtajalla pitää olla johtajasopimus. Kuntien lisäksi laki koskee myös kuntayhtymiä.
Parhaillaan Ilmajoki valmistelee johtajasopimusta kunnanjohtaja Seppo Pirttikoskelle.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Tuomikoski (kok.) ei vielä osaa sanoa, saako Pirttikoski johtajasopimuksessa erorahan vai ei.
– Sen näkee sitten.
Tuomikoski sanoo, ettei Pirttikosken saamalla lähestymiskiellolla ja rattijuopumusepäilyllä ole mitään yhteyttä johtajasopimuksen valmisteluun.
Myös Isojoen kunnanvaltuusto ottaa kantaa johtajasopimukseen ensi maanantain valtuustossa.
Isojoen kunnanjohtaja Linda Leinoselle on esityksen mukaan tulossa alle 72 000 euron eroraha.
– Minusta johtajasopimus on kirjaus pelisäännöistä. Nyt tähän saakka suullisesti tiedossa olleet pelisäännöt on kirjattu sopimukseen, jonka sekä kunnanjohtaja että kunta allekirjoittavat. Johtajasopimus myös osaltaan ohjaa työtä, koska siihen on kirjattu työn painopistealueet ja tavoitteet niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä ja myös niiden saavuttamista seurataan, Leinonen sanoo.
Toimitus kysyi eteläpohjalaiskunnilta niiden johtajasopimuksista. Vain Karijoki, Teuva ja Ähtäri jättivät vastaamatta kyselyyn.
Kyselyn mukaan osassa eteläpohjalaiskunnista on jo johtajasopimus käytössä.
Nykyisin sovellettavat säädökset eivät ole edellyttäneet kunnilta johtajasopimuksia, vaan kunnat ovat solmineet niitä vapaaehtoisesti.
Uusi laki selkeyttää johtajasopimusten juridista asemaa. Niistä syntyvät mahdolliset riidat käsitellään hallinto-oikeuksissa.
Hallituksen esitys lähtee myös siitä, että sopimukset ovat julkisia asiakirjoja. Näin tulisi soveltaa myös nykyistä julkisuuslainsäädäntöä.
Kyselyyn vastanneet kunnanjohtajat katsovat, että johtajasopimus tuo selkänojaa johtamiseen ja selkeyttää ammatillisen ja poliittisen johdon välistä työnjakoa.
Samalla on sopimukseen kirjattu yhteiset tavoitteet, joiden saavuttamista kohti kuntaa tulisi johtajaa. Tavoitteita voidaan myös päivittää kehityskeskusteluissa.
Lappajärven kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemi kertoo, että piti johtajasopimusta yhtenä virkaan suostumisen ehtona.
Lehtiniemi tuli kunnanjohtajaksi kutsuttuna vuonna 2012. Varsinaiseen hakuprosessiin hän ei osallistunut.
Useat vastaajat korostavat, että he ovat hakeneet parempaa työsuhdeturvaa. Kuntalaki mahdollistaa kunnanjohtajan erottamisen, jos hän menettää valtuuston luottamuksen.
– Johtajasopimus on osana kunnanjohtajan työsuhdeturvaa, Vimpelin kunnanjohtaja Anita Paavola toteaa.
Kuortaneen kunnanjohtaja Pertti Turusella ei ole sopimuksessa mainintaa erorahasta.
Turusen sopimus on tehty vuonna 2007.
– Sopimuksen mukaan sitä tarkistetaan tavoitteiden osalta vuosittain kehittämiskeskustelussa, joita ei olla muutamiin vuosiin käyty, Turunen sanoo.
Turusen mielestä parhaimmillaan sopimusmenettely innostaa ja motivoi, selventää odotuksia ja luo perustaa työssä onnistumiselle.
Seinäjoen kaupunginjohtajalla Jorma Rasinmäellä on johtajasopimus, johon kuuluu 134 000 euron eroraha, mikäli kyse on luottamuspulasta. Rasinmäki kertoo, että myös kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajilla on myös johtajasopimukset.
AKI PUUPPONEN