La­ki­luon­nok­sen mukaan "Lapin alueel­la on tyy­pil­lis­tä moot­to­ri­kelk­kai­lu ky­pä­rät­tä ja päih­ty­nee­nä"

Moottorikelkkoja raskaampien moottorirekien arvioidaan jäävän lähinnä matkailuyritysten käyttöön, vaikka niitä saisikin käyttää jatkossa yleisillä kelkkareiteillä. KUVA: Veli-Jukka Mustajärvi / arkisto
Moottorikelkkoja raskaampien moottorirekien arvioidaan jäävän lähinnä matkailuyritysten käyttöön, vaikka niitä saisikin käyttää jatkossa yleisillä kelkkareiteillä. KUVA: Veli-Jukka Mustajärvi / arkisto

Hallitus aikoo päästää moottorikelkkoja raskaammat moottorireet yleisille kelkkareiteille. LVM ei usko onnettomuusriskien juuri kasvavan.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, joka laajentaisi moottorikelkan määritelmää.

Lainmuutoksella aiotaan päästää myös tavallisia moottorikelkkoja raskaammat moottorireet yleisille moottorikelkkareiteille. Tarkoituksena on tukea Pohjois-Suomen kasvavaa matkailuelinkeinoa, sillä moottorirekien uskotaan jäävän jatkossakin enimmäkseen moottorikelkkasafareja järjestävien yritysten käyttöön.

Moottorireellä tarkoitetaan moottorikelkkaa suurempaa jalaksin tai teloin varustettua maastoajoneuvoa. LVM:n esittämän lainmuutoksen jälkeen moottorirekiä voisi käyttää vetämään nykyistä painavampia perävaunuja, jolloin niihin voisi ottaa kyytiin enemmän matkustajia kuin tavallisiin moottorikelkkoihin ja niiden rekiin.

Lakiluonnoksessa arvioidaan, että nykyistä raskaampien ajoneuvojen päästäminen kelkkareiteille johtaisi vain vähäisiin haittoihin ympäristölle. Moottorikelkkareittien ylläpitäjille raskaampi kalusto voi aiheuttaa harmia, mutta LVM:n mukaan haittoja on mahdollista hallita reiteille määrättävillä painorajoituksilla.

LVM arvioi, että raskaampi kalusto ei juuri lisää onnettomuusriskejä kelkkareiteillä, koska moottorirekien määrän arvioidaan pysyvän jatkossakin vähäisenä.

Trafin kaksi vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan moottorikelkka- ja mönkijäonnettomuuksien kokonaismäärästä on vaikeaa saada tarkkaa kuvaa tilastojen pohjalta, mutta kyse on joka tapauksessa varteenotettavasta ongelmasta.

Moottorikelkkaonnettomuuksissa on kuollut tällä vuosikymmenellä vuosittain 5–10 ihmistä ja mönkijäonnettomuuksissa saman verran.

Vakavasti loukkaantuneiden määrä lasketaan muutamissa kymmenissä ja lievästi loukkaantuneiden määrä reilussa tuhannessa vuosittain.

Trafin mukaan moottorikelkka- ja mönkijäonnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain lähes 700 miljoonan euron kustannukset. Arviossa on huomioitu varsinaisten onnettomuuskustannusten ja sairaanhoidon lisäksi tuotannolliset menetykset työelämässä sekä vammautuneen yksilön inhimillisen hyvinvoinnin menetys.

Eniten moottorikelkkaonnettomuuksia sattuu Lapissa, jossa moottorikelkkailu on yleisempää kuin muualla maassa. Trafin selvitykseen kirjattiin kaksi vuotta sitten, että Lapissa onnettomuusriskiä lisää se, että "alueella on tyypillistä moottorikelkkailu kypärättä ja päihtyneenä". Viime vuosina joka toiseen moottorikelkkaonnettomuuteen on liittynyt alkoholin käyttö.

Suomalaiset omistavat karkeasti arvioiden 100 000 moottorikelkkaa ja osapuilleen saman verran mönkijöitä. Mönkijöiden määrä on viime vuosina lisääntynyt, mutta moottorikelkkojen suosio on pikemminkin vähentynyt.

Henripekka Kallio

Ilmoita asiavirheestä