Minä ja Tiede -luentosarjan luennoitsija Niina Mäntylä on vetänyt neljän hengen tutkimusryhmää, joka on selvittänyt suomalaista koulua piinaavaa ongelmaa eli koulukiusaamista.
Tutkijat ovat löytäneet pari ratkaisuehdotusta, toinen on asenteiden muuttaminen ja toinen on lainsäädännön muuttaminen velvoittavaan suuntaan.
– Asenteisiin vaikutetaan lainsäädännöllä kaikista tehokkaimmin. Nyt eivät valituspuheet enää auta. Mäntylä linjaa.
Tutkimuksen päätulos on se, että koulukiusatun ahdistusta ja tuskaa ei nähdä. Vanhemmat, opettajat ja muu henkilökunta ei tunnista tai ymmärrä sitä pienen ihmisen jatkuvaa pelkoa joutua kiusatuksi, tulla jätetyksi yksin, itsetunnon murenemista ja itsesyytöksiä, miksi minä en kelpaa?
– Aikuiset näkevät yksittäisiä nahisteluja, nimittelyä ja syrjimistä, mutta he eivät ota niitä tarpeeksi vakavasti, Reisjärven lukiosta suoraan Vaasan yliopistoon siirtynyt ja akateemisen uran luonut hallintotieteiden tohtori ja oikeustieteen maisteri Mäntylä kuvaa.
Harva tietää, että koulukiusaamisen pahin aika on ensimmäisellä ja toisella luokalla. Mäntylän mukaan heidän aineistostaan löytyi useita lapsia, joiden kiusaamishistoria oli synkkä ja pitkä. Monella kiusaaminen päättyi vasta, kun peruskoulu loppui.
Niina Mäntylä luennoi Minä ja Tiede luentosarjassa 20.10. Seinäjoen kirjastossa kello 18 ja 22.10.2015 Vaasan pääkirjastossa kello 18 aiheesta Oikeutta koulukiusatulle?