450 vuotta sitten Ruotsin kuninkaan Juhana III:n päätöksellä Laihia erotettiin Mustasaaresta ja Isostakyröstä omaksi kirkkopitäjäkseen 15.9.1576.
Halu irrottautua ympäröivistä emäpitäjistä lähti laihialaisista itsestään. He halusivat oman seurakunnan ja itsenäisyyttä. Laihialla oli ollut vuodesta 1508 oma kappeliseurakunta, mutta se oli Kyrön emäseurakunnan alainen.
– Siinä mielessä olemme tänäkin päivänä hyvin samanlaisia. Laihialaiset ovat hyvin itsellisiä edelleen, Laihian kirkkoherra Tiina Keinänen toteaa.
Laihialaiset eivät myöskään pitäneet Kyrön ankarasta kirkkoherra Jaakko Geetistä, joka ei ollut kovin kiinnostunut Laihian asioista. Pitäjään haluttiin oma pappi ja vaalia laihialaisten omaisuutta.
Kun Laihiasta tuli itsenäinen kirkkopitäjä, ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin Isonkyrön alueella toiminut kappalainen Eerik Eskilinpoika.
Yhteiset juhlat
Vaikka seurakunta ja kunta juhlivat tänä vuonna yhdessä 450-vuotista historiaansa, Laihian kunta perustettiin virallisesti vasta 320 vuotta sitten.
– 450 vuotta sitten perustettiin Laihian pitäjä, vaikka kunta perustettiin myöhemmin. Ja koska strategiassammekin on sloganina "Laihia on maailman nuukin pitäjä", ajattelimme, että juhlimme kunnan ja seurakunnan kanssa yhdessä 450-vuotisjuhlaa, kunnanjohtaja Jari Rantala sanoo.
– Fakta on, että Laihia itsenäistyi 450 vuotta sitten. Seurakunta ja kunta oli silloin sama asia, kirkkoherrat olivat kunnanjohtajia. Maallisen ja hengellisen kunnallishallinnon erottaminen on tapahtunut Suomessa verrattain myöhään, kirkkoherra Tiina Keinänen lisää.
– Erittäin vireä ja aktiivinen näin pieneksi paikkakunnaksi. Täällä on paljon erilaisia toimijoita ja toimintaa. Hyvää ylpeyttä omista juurista, ja kotiseurakuntaa vaalitaan ja arvostetaan. Täällä on paljon myönteistä voimavaraa, Keinänen pohtii.
–Juuri valmistunut kunnantalo edustaa sitä, että uskomme tulevaisuuteen, vaikka ajat ovat tiukat, Rantala sanoo.
Juhlakimara huipentuu viikonloppuna
Laihialla on juhlittu vuoden alusta saakka 450-juhlavuotta, mutta tulevana viikonloppuna koittaa merkkivuoden juhlakimara.
Lauantaina lapsille järjestetään Aarne Alligaattori -perhekonsertti päivällä ja illalla koittaa juhlakonsertti, jossa lavalle pääsevät laihialaistähdet Sara Siipola ja Mariam Sandhu sekä paikallinen bilebändi Von Kaajat. Molemmat konsertit järjestetään monitoimihallissa. Jatkoja juhlitaan Vanhassa Pankissa, jossa esiintyy DJ Tuottaja Jääskeläinen.
Sunnuntaina kirkossa on juhlamessu, jonka yhteydessä Tiina Keinänen vihitään Laihian kirkkoherraksi. Hän on toiminut aikaisemmin Laihian vt. kirkkoherrana ja työskennellyt muun muassa Vaasan suomalaisessa seurakunnassa.
– Halusin ehdottomasti, että vihkiäispäiväni on näiden juhlallisuuksien yhteydessä.
Messun jälkeen keskuskoulun ruokasalissa reserviläiset jakavat soppatykistä lohikeittoa. Monitoimitalolla järjestetään päiväjuhla, jossa puhuvat muun muassa tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie ja Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki.
– Lisäksi kirjailija Paula Nivukoski esittää omia taiteellisia tekstejään, ja kuullaan musiikkiesityksiä, Keinänen kertoo.
Kaikkiin tapahtumiin on ilmainen sisäänpääsy. Lauantai-illan konserttiin on sisäänpääsyliput, jotka voi noutaa ilmaiseksi Laihian kirjastolta.
– Tämä järjestely sen takia, koska Sara Siipola saattaa vetää katsojia kauempaankin, ja halusimme, että tämä on laihialaisten juhla, Rantala sanoo.
– Toki laihialaisia ovat entisetkin laihialaiset, kirkkoherra lisää.
Kuntalaiset mukaan järjestelyihin
Juhlavuoden päätapahtumien lisäksi kuntalaiset, yhdistykset ja organisaatiot ovat voineet järjestää pitkin vuotta Laihia 450-juhlavuoden tapahtumia. Tapahtumat kootaan juhlavuoden verkkosivuille: laihia450.fi.
– Halusimme alusta lähtien, että tämä on kuntalaisten juhla, jonka rakentamiseen jokainen saa osallistua, kunnanjohtaja sanoo.
Juhlavuotta kantaakin slogan "Meirän yhteinen Laihia".
