Lähes joka toinen työntekijä kokee olevansa säännöllisesti tylsistynyt töissä, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta. Tylsistyneet, siis leipääntyneet, työntekijät ovat usein myös kroonisesti väsyneitä. Pelkkä työmäärä ei kuitenkaan selitä tylsistymistä, vaan olennaista on myös työn sisältö. Tylsistymisen kokemuksen rinnalla voi esiintyä työuupumusta ja kroonista väsymystä. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia.
– On harha, että tylsistyminen johtuisi siitä, että ei ole tarpeeksi töitä, ja työuupumus siitä, että on liikaa töitä, sanoo tiedotteessa apulaisprofessori Lotta Harju ranskalaisesta Emlyon Business Schoolista.
Hän pitää ohikiitävää tylsistymistä normaalina, mutta pitkittyneenä tilanteeseen tulisi puuttua.
Tylsistymiseen vaikuttavat monenlaiset epäkohdat.
– Työn esteet ovat työelämän pahiksia, joista aiheutuu sekä tylsistymistä että työuupumusta. Näitä ovat esimerkiksi byrokratian haitat ja omaan työrooliin kuulumaton sälä, jotka tekevät työstä kuormittavaa ja epämiellyttävää, havainnollistaa erikoistutkija Piia Seppälä Työterveyslaitokselta.
Laitoksen vuonna 2015 julkaisemassa artikkelissa todetaan, että niin kutsuttu boreout voi aiheutua kolmessa tilanteessa: jos töissä ei opi uutta ja kiinnostavaa, jos töissä ei pysty keskittymään itselle merkityksellisiin asioihin tai työn hallinnan kokemus heikkenee niin kutsuttujen sujuvuuden häiriöiden takia.
Näin ollen esimerkiksi tietojärjestelmien takkuaminen, jämähtäminen rutiineihin, turhalta tuntuva byrokratia, yhteistyöongelmat, epärealistiset työn tavoitteet tai huono organisointi voivat aiheuttaa myös tylsistymistä.
Mikä neuvoksi?
Avuksi tilanteeseen olisi tylsistymisen tunnistaminen ja esimerkiksi toimenkuvien selkiyttäminen ja työn sisällön pohtiminen yhdessä työntekijän kanssa. Jos koko ilmiötä ei tunneta, siitä aiheutuvaa kuormitustakaan ei pystytä purkamaan.
– Yleensä lähdetään automaattisesti vähentämään työmäärää, kun ihminen voi pahoin. Ajatellaan, että töitä on tehty liikaa. Tylsistymisen kohdalla tärkeämpää on miettiä, tekeekö työntekijä olennaisia vai turhia työtehtäviä, Lotta Harju sanoo.
– Ihminen voi samanaikaisesti uupua ja tylsistyä. Jos vain karsitaan työtehtäviä, se voi lisätä tylsistymistä. Mieluummin kannattaa miettiä tavoitteiden kirkastamista ja sen pohjalta työnkuvan rikastamista, Piia Seppälä sanoo.
Yhtenä ongelmana tutkijat nostavat esille asiantuntijatöitä tekevien kalenterisulkeiset, joissa päivät täyttyvät kokouksilla ja muiden pyynnöillä niin, ettei ydintehtäville jää enää aikaa.
Tutkimuksessa kysyttiin 2 700 työntekijän kokemuksia Suomessa ja Britanniassa. Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten ja britannialaisten työntekijöiden kokemuksia tylsistymisestä ja kroonisesta väsymyksestä. Artikkeli on julkaistu Journal of Vocational Behavior -lehdessä.
