Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti poikkihallinnollisen ohjelman sote-alan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi työvoimatarpeisiin. Myös tulevalla Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on alettu miettiä keinoja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Aloituspaikkojen lisääminen ei ole ainoa lääke henkilöstöpulaan, ja se tuottaa työvoimaa vasta vuosien päästä. Koulutuksen laatu ja resurssit tulee varmistaa niin yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa kuin toisella asteellakin aloituspaikkojen lisäämisen rinnalla. Seinäjoelle oppilaitoskaupunkina tämä on tärkeää ja hyödyttää koko maakuntaa. Tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkoja on alettu ansiokkaasti hajasijoittaa Marinin (sd.) hallituksen ja sen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) johdolla.
Sosiaali- ja terveysalan osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan joukko keinoja: Tutkintoon johtavaa koulutusta, jatkuvaa oppimista ja erikoistumisopintoja tulee kehittää vahvemmin yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Niillä vastataan mm. hyvinvointialueuudistuksen tuomiin osaamistarpeisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi moniammatillisen tiimityön tarpeet, integroitu asiakas- ja palveluohjaus, vaikuttavuustiedon tuottaminen ja hyödyntäminen, hyvinvointiteknologia ja digipalvelut, eri alojen lainsäädännön osaaminen ja työhyvinvointi.
Työolojen kehittäminen on osa työntekijäpulan ratkaisemista. Ammattilaisten keskinäisen työnjaon, työn mitoituksen ja resursoinnin, joustavien työjärjestelyjen, hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat tärkeitä. Työhyvinvoinnin johtaminen on lapsenkengissä. Alueella osaamista tähän on mm. Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa.
Olennaista on, että työntekijät saavat tukea työhönsä alan substanssin hallitsevilta esimiehiltä, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa työhönsä. Työyhteisön henkilöstön vaihtuvuuden vähentämisellä ja työturvallisuudella on merkitystä palvelujen laatuun ja vaikuttavuuteen asiakasturvallisuutta unohtamatta. Olennaista on kiinnittää huomiota alan veto- ja pitovoimatekijöihin, mutta myös uudistusvoimaan sote- ja pelastuspalveluissa.
On tarpeen huolehtia ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksista. Urakehitystä on tuettava koulutuksella. Jokaisen työntekijän tulee saada kehittää työtään.
Työstä pitää maksaa työn vaativuutta vastaava kunnon palkka. Palkkojen harmonisointi tulee tehdä sen mukaisesti.
Arto Rautajoki
YTT, kehitysjohtaja
SONet BOTNIA
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu