Lääketieteen Nobel-palkinto on myönnetty tänä vuonna jaetusti kolmelle tutkijalle. Palkinnon saivat yhdysvaltalaistutkijat Mary E. Brunkow ja Fred Ramsdell sekä japanilaistutkija Shimon Sakaguchi immuunijärjestelmään ja autoimmuunisairauksiin liittyvästä työstään.
Kehon voimakasta immuunijärjestelmää täytyy säädellä, jotta se ei käy omien elimiemme kimppuun, tiedotteessa kerrotaan. Brunkow, Ramsdell ja Sakaguchi saavat palkinnon uraauurtaviksi luonnehdituista löydöistä koskien perifeeristä immuunitoleranssia, joka estää immuunijärjestelmää vaurioittamasta kehoa.
– Heidän löydöksensä ovat olleet ratkaisevan tärkeitä ymmärryksellemme siitä, miten immuunijärjestelmä toimii ja miksi meille kaikille ei kehity vakavia autoimmuunisairauksia, sanoo Nobel-lautakunnan puheenjohtaja Olle Kämpe tiedotteessa.
"Tämä on kunnia"
Nobelilla palkittu työ johti immuunivastetta hillitsevien säätelijä-T-solujen löytämiseen. Näitä soluja on kutsuttu immuunijärjestelmän "turvamiehiksi". Immunologian tutkimuskeskuksessa Osakassa professorina työskentelevä Sakaguchi, 74, teki ensimmäisen palkintoon liittyvistä löydöksistä jo vuonna 1995.
– Tämä on kunnia minulle. Odotan innolla, että pääsen vierailemaan Tukholmassa joulukuussa, sanoi Sakaguchi Ruotsin radiolle.
11 miljoonan kruunun eli noin miljoonan euron suuruinen rahapalkinto jaetaan kolmeen osaan voittajien kesken. Palkinnonjakoseremonia pidetään Tukholmassa 10. joulukuuta.
Nobel-lautakunta ei saanut tavoitettua yhdysvaltalaisia voittajia kertoakseen heille asiasta henkilökohtaisesti ennen asian julkistusta.
Karoliininen instituutti kertoi palkittavien nimet Tukholmassa puolenpäivän jälkeen Suomen aikaa. Julkistus käynnistää Nobel-viikon, joka jatkuu huomenna fysiikan ja keskiviikkona kemian palkinnoilla ja torstaina kirjallisuuspalkinnolla. Rauhanpalkinto julkistetaan Oslossa perjantaina.
Trump heittää varjonsa
Yhdysvaltalaistutkijat ovat perinteisesti olleet vahvasti edustettuina nobelistien joukossa, sillä maa on käyttänyt runsaasti rahaa muun muassa lääketieteen tutkimukseen. Tämän pelätään kuitenkin muuttuvan, sillä Yhdysvallat on Donald Trumpin toisella presidenttikaudella leikannut merkittävästi tieteelle annettua liittovaltion rahoitusta.
– On hiipivä epävarmuuden tunne siitä, haluaako Yhdysvallat säilyttää johtavan asemansa tieteellisessä tutkimuksessa, sanoi lääketieteen palkinnon jakaneen Karoliinisen instituutin Nobel-komitean sihteeri Thomas Perlmann.
Trumpin varjo kummittelee muutenkin Nobel-palkintojen yllä, sillä presidentti on useaan otteeseen ilmaissut haluavansa Nobelin rauhanpalkinnon, joka myönnettiin aikoinaan myös Barack Obamalle.
– Se ei tule kysymykseenkään. Hän on monella tapaa täysi vastakohta niille ihanteille, joita Nobel-palkinto edustaa, arvioi palkinnosta kirjan kirjoittanut historiantutkija Öivind Stenersen AFP:lle.
Stenersen mainitsee esimerkkinä monenkeskisen yhteistyön hengen, joka ei sovi Trumpin tyyliin.
– Trump kulkee omia polkujaan täysin yksipuolisesti.
--
Juttua korjattu kello 12.54: Japanilaistutkijan nimi on Shimon Sakaguchi, ei Simon Sakaguchi.
