Täytyy yrittäjänä olla hämmästynyt Seinäjoen kaupungin johtavan ylilääkärin Tiina Perän antamista kommenteista ja perusteista (Ilkka-Pohjalainen la 19.2.2022) evätä EP:n sairaanhoitopiirissä toimivilta yrityksiltä mahdollisuus hyödyntää tartuntatautipäivärahaa koronaan liittyvissä henkilöstön sairaslomissa.
Kysymys on erittäin iso EP:n yritysten taloudessa. Yhtiössämme yhden poissaolopäivän kustannukset ovat 200–300 euroa. Varovaisimpien arvioiden mukaan väestöstä noin 60 % tulee koronan sairastamaan. Tällä laskukaavalla ja yhtiömme noin 55 henkilön väkimäärällä kustannukset tulevat olemaan Lapua-ketjut Oy:lle yksistään noin 60 000 euroa. Tämä summa on suoraan pois yhtiön tuloksesta, ja siten tulevaisuuden kehittämistoimista ja investoinneista. Väitän, että tämä summa tuottaa työllisyyttä ja hyvinvointia huomattavan isolla kertoimella verrattuna siihen, että sama summa makaa valtion kassassa.
Lapua-ketjut on hyvässä asemassa, kun yhtiön on tehnyt voittoa ja pystynyt investoimaan. Monella koronan pahemmin kurittamalla yrityksellä ei näin ole. Kulttuuri- ja ravintola-ala on henkitoreissaan tämän kahden vuoden kujanjuoksun jäljiltä.
Asiassa hämmästyttää erityisesti se, että samaan aikaan Pohjanmaalla on onnistuttu tekemään erittäin elinkeinoelämämyönteisiä päätöksiä ja järjestämään asiat niin, että yritykset pääsevät hyödyntämään tartuntatautipäivärahaa laajasti ja jopa pelkän kotitestin perusteella. Tämä osoittaa, että kyse ei ole mistään EP:n ulottumattomissa olevasta asiasta, vaan yksinomaan ymmärryksestä ja tahdosta.
Lauantaisen jutun perusteella päätöksiä asiassa ovat tehneet yksinomaan lääkärit, mikä on koko päätöksentekoketjun pahin moka. Vanhan sanonnan mukaan, jos kädessä on vasara, niin kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Kuten Peräkin haastattelussa korostaa, päätökset on tehty terveydellisistä näkökulmista. Mitäpä muuta pelkät lääkärit osaisivatkaan, kun kädessä on terveysvasara? Olisiko kannattanut kysyä asiaa esimerkiksi koronanyrkiltä, jossa ovat maakunnan infektiolääkäreiden (myös Perä itse) ykkösketjun lisäksi myös maakunnan parhaat voimat elinkeinoelämän puolelta. Nyrkki olisi varmasti tuonut kaivattua laajakatseisuutta asian käsittelyyn.
Perän väite tartuntatautipäivärahan lakimuutoksen jälkijättöisestä ajankohdasta on väärä. Työikäinen väestö on alkanut maakunnassa laajemmin sairastua vasta vuoden alussa omikron-aallon myötä, ja tulee todennäköisesti sairastamaan syksyyn asti. Lapua-ketjut Oy:n henkilöstöstä vasta noin 25% on koronan sairastanut. Samalla tahdilla 60%:n sairastamisaste saavutetaan kesällä, eli aikaa päivärahan hyödyntämiselle olisi vielä paljon. Vetoaminen koronan mahdolliseen poistamiseen yleisvaarallisten tautien luokituksesta vaikuttaa lähinnä laiskuudelta ja ymmärtämättömyydeltä. Tartuntatautipäiväraha on niin suuri, että sillä on välittömiä vaikutuksia yritysten talouteen, ja lyhyen aikaakin hyödynnettynä sillä on merkittävä vaikutus.
Tuomas Luoma
yrittäjä ja toimitusjohtaja
Lapua-ketjut Oy