Ovatko suomalaiset valmiita käyttämään enenevästi englantia kansalliskielten rinnalla tai jopa niiden sijaan? Entä mitä mieltä suomalaiset ovat siitä, että englannin kielen käyttö lisääntyy esimerkiksi asiakaspalvelussa?
Muun muassa näitä asioita selvitti tuore Kansalliskielibarometri.
Kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat nihkeästi englannin kielen vahvistumiseen yhteiskunnassa.
Esimerkiksi 70 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomesta ei pitäisi luoda kuvaa maana, jossa voi elää englanniksi.
Myöskään englannin kielen lisääntyminen asiakaspalvelussa ei miellytä kyselyyn vastanneita. Aiheesta on käyty myös julkisuudessa lisääntyvää keskustelua viime aikoina.
Kyselyn mukaan suomalaiset pitävät vain englanniksi tarjottavaa asiakaspalvelua yleisesti syrjivänä yksityisissä palveluissa, koska läheskään kaikki eivät osaa englantia tai halua asioida englanniksi.
Tästä väitteestä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä selkeä enemmistö, yli 80 prosenttia vastaajista. Vain viisi prosenttia on täysin eri mieltä.
Kieli nähdään avaimena kotoutumiseen
Ylipäätään suomalaiset pitävät suomen tai ruotsin kielen osaamista oleellisena osana suomalaisuutta ja haluavat, että suomalainen yhteiskunta toimii ensisijaisesti suomeksi ja ruotsiksi. Vastaajista yli 80 prosenttia pitää tärkeänä, että kaikki suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat osaavat suomea tai ruotsia.
Runsas 90 prosenttia myös ajattelee, että suomen tai ruotsin kielen nopea oppiminen edistää kotoutumista.
Suurin osa kyselyyn vastanneista myös kannattaa kansalliskielten aseman vahvistamista. Yli 70 prosenttia suomalaisista uskoo, että koulutuksen laatu yliopistoissa ja korkeakouluissa laskee, jos opetuskielenä käytetään enemmistölle vierasta kieltä.
Vastaajat myös uskovat, että maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen oppiminen hidastuu merkittävästi, mikäli julkiset palvelut tarjotaan kattavasti englanninkielisinä. Tätä mieltä on 72 prosenttia vastaajista.
Osa laajempaa tutkimusta
Kansalliskielibarometri 2023 julkaistaan kolmessa osassa vuoden loppuun mennessä. Sen ensimmäinen osa, Kansalliskielet ja englanti, tarjoaa 14 kysymyksen laajuisen yleiskatsauksen aiheeseen. Kyselytutkimus on toteutettu yhteistyössä tutkimuslaitos Kantar Publicin (nyk. Verian) kanssa.
Tutkimusaineistona on Kantar Publicin internetpaneelissa toteuttama kysely yli 18-vuotiaille mannersuomalaisille. Vastaajia oli runsaat 1 300. Aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä kyseisessä ikäryhmässä sukupuolen, vastaajan kielen ja suuralueiden mukaan.
Kansalliskielibarometri toteutetaan Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin tuella.
