Merenkurkun saariston maailmanperintöalueella toteutettiin kesän aikana kävijätutkimus, jossa selvitettiin muun muassa kävijöiden mielipiteitä maailmanperinnöstä ja alueen retkeilypalveluista, kuten luontopoluista.
Kyselyyn vastanneet olivat pääasiassa hyvin tyytyväisiä käyntiinsä maailmanperintöalueella, mutta myös kehitysideoita annettiin runsaasti.
Maailmanperintöalueella kerättiin lähes 500 kyselyvastausta eri kohteilta: Svedjehamnin näkötornilta Saltkaretista, Sommarön linnakealueelta, Valassaarilta, Rönnskäriltä (Fäliskäret), Mikkelinsaarilta (Kummelskär) ja Moikipäästä. Käyntikohteina Svedjehamn ja Raippaluodon silta olivat suosituimpia.
– Tyypillisesti näillä kohteilla kävijät olivat 45-64 -vuotiaita ja liikkeellä oman perheensä kanssa. Useimmat olivat käyneet alueella ennenkin, maailmanperintökoordinaattori Susanna Lindeman Metsähallituksesta sanoo.
Melkein puolet vastaajista asuivat jossain viidestä maailmanperintökunnasta, useimmat joko Vaasassa tai Mustasaaressa.
Kotimaisia matkailijoita tavoitettiin 41 prosenttia ja ulkomaalaisia 14 prosenttia. Ulkomaisten matkailijoiden määrä oli 5 prosenttia suurempi kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2009. Ruotsi oli ulkomaisten kävijöiden yleisin kotimaa. Muita kotimaita olivat EU-maiden lisäksi muun muassa Yhdysvallat, Kanada ja Kiina.
Tutkimukseen osallistuneista 85 prosenttia tiesi etukäteen, että Merenkurkun saaristo kuuluu maailmanperintölistalle ja 71 prosenttia uskoi tietävänsä myös, mistä syistä se valittiin mukaan.
– Maailmanperintöstatuksella oli puolelle vastaajista paljon merkitystä, kun he suunnittelivat käyntiä kohteella. Neljäsosalle vastaajista maailmanperinnöllä ei kuitenkaan ollut lainkaan merkitystä, toteaa Lindeman.
Tärkeimpiä syitä maailmanperintöalueelle tulemiseen olivat luonnon kokeminen ja maisemat. Vastaajista melkein kaikki kertoivat kävelevänsä alueella ja luonnon tarkkailu oli monelle tärkein harrastus.
Käynnin arvioitiin lisäävän hyvinvointia ja vastaavan keskimäärin ainakin 100 euron rahallista arvoa. Suurin osa oli kohteessa päiväkäynnillä. Lähialueen ulkopuolelta saapuneista matkailijoista valtaosa yöpyi maailmanperintöalueella tai lähialueella.
Kävijätutkimukseen kuuluu kysymyksiä rahankäyttöön liittyen. Vastausten pohjalta Metsähallitus on laskenut, että retkeily maailmanperintöalueella tuottaa vuosittain 3,5 miljoonaa euroa ja 36 henkilötyövuotta. Kävijätutkimuksen mukaan vierailijat olivat selvästi tyytyväisempiä käyntiinsä nyt, kuin seitsemän vuotta sitten. Alueellinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,21, kun se vuonna 2009 oli 3,98. Maksimiarvosana on 5,0.
– Se on oikein hyvä uutinen, koska kunnat ja Metsähallitus ovat panostaneet maailmanperintöalueen retkeilykohteiden parantamiseen, sanoo Lindeman.
Eniten kiitosta saivat siisteys ja turvallisuus, maiseman vaihtelevuus, pysäköintipaikat, polut, opasteet sekä tulipaikat.
– Kehitysideoita kävijöiltä tuli paljon, ja ne kannustavat meitä parantamaan alueen palveluita entisestään.