Kansanedustajien niin sanotut kolmoismandaatit eivät ole harvinaisia myöskään lähivuosina. Sunnuntain vaaleissa noin 40 kansanedustajaa valittiin sekä kunnanvaltuustoon että aluevaltuustoon.
Tällaisessa kolmoisroolissa toimii myös muutamia puoluejohtajia, eli vihreiden Sofia Virta, RKP:n Anders Adlercreutz ja kristillisdemokraattien Sari Essayah. Heistä Adlercreutz ja Essayah ovat myös ministereitä.
Kolmoisrooliin valituista kansanedustajista yksi on kokoomuksen Jukka Kopra, joka toimii myös eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Lappeenrantalainen Kopra erosi viime vuoden alussa kesken kauden Etelä-Karjalan aluevaltuustosta ajankäyttöön vedoten. Nyt hän kuitenkin palaa takaisin aluevaltuustoon kokoomuksen ääniharavana.
Kopra perustelee ratkaisuaan sillä, että haluaa osallistua oman kotialueensa päätöksentekoon.
– Koen, että minulla on siihen osaamiseni ja kokemukseni kautta annettavaa, Kopra sanoo STT:lle.
– Silloin, kun tämän eropäätöksen edellisellä kaudella tein, minun tehtäväkombinaationi oli sellainen, että en pystynyt tekemään kaikkea sellaisella tasolla kuin haluaisin.
Kopra kertoo toimineensa viime vuosina myös Etelä-Karjalan liiton hallituksen puheenjohtajana. Tehtävä on hänen mukaansa ollut melko työläs, mutta se on päättymässä.
– Se vapauttaa kalenterista melkoisen määrän aikaa minulle. Näin ollen katsoin, että aikaa olisi tähän aluevaltuutetun tehtävään. Sehän on noin kuusi kokousta vuodessa, jotka ovat iltaisin, eli se ei ole ajankäytöllisesti kovinkaan vaativa tehtävä.
Valtuustopaikat ei päätöitä
Vihreiden espoolainen kansanedustaja Saara Hyrkkö muistuttaa, että valtuustopestit kunnassa ja hyvinvointialueella eivät ole päätoimisia töitä, vaan ne ovat omien töiden tai muiden elämäntilanteiden ohella hoidettavia tehtäviä.
Hyrkkö valittiin sunnuntain vaaleissa jatkokaudelle Espoon kaupunginvaltuustoon ja Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon. Hän kertoo pohtineensa perusteellisesti, lähteekö tänä keväänä ehdolle sekä alue- että kuntavaaleissa.
– Mietin oman motivaation kannalta ja myös ajankäytön kannalta: onko mahdollista, onko järkevää, riittääkö virtaa. Ja totesin sen pohdinnan päätteeksi, että totisesti riittää, Hyrkkö sanoo STT:lle.
– Tuntuu siltä, että omat hommat ovat vielä kesken hyvinvointialueella, ja toisaalta oman kotikaupungin asioiden hoitaminen tuntuu edelleen tosi merkitykselliseltä.
"Enemmän plussia kuin miinuksia"
Hyrkön mielestä hyvinvointialueiden toiminnan alkutaipaleella on ollut hyödyllistä, että osa päättäjistä katsoo palveluita ja organisaatioita useammasta näkökulmasta.
– Sitten vastaavasti eduskunnassa on ollut hyvä ymmärrys siitä, miten ne säädetyt lait vaikuttavat paikallistasolla, Hyrkkö sanoo.
– Minulla on ollut ajatus, että tässä (kolmoismandaateissa) on siirtymävaiheessa enemmän plussia kuin miinuksia.
Eduskunnan aikataulut on Hyrkön mukaan rakennettu siten, että viikon aikana ehtii hoitaa myös oman maakunnan asioita. Hän ajattelee, että ajankäytön kannalta kolmoismandaatin hoitaminen kansanedustajana sekä alue- ja kaupunginvaltuutettuna on täysin mahdollista.
Kahdeksan tuntia ei riitä
Kopra sanoo, että kansanedustajan ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajan työ on hänen päätyönsä, ja kaupunginvaltuusto ja aluevaltuusto ovat ikään kuin harrastus.
– Kaikkihan, jotka ovat kunnanvaltuutettuja tai aluevaltuutettuja, tekevät päätyönään jotain muuta, jos ovat työelämässä.
Kopra kertoo tekevänsä paljon töitä.
– Eihän tähän kahdeksan tuntia päivässä riitä, se on selvä. Pitkää päivää pitää duunata jatkossakin, Kopra sanoo.
Hänen mukaansa hieman helpotusta tuo se, että etäkokoukset ovat kehittyneet paljon eikä kokouksiin osallistuminen aina vaadi paikalle matkustamista.
Moni vain kuntavaaleissa
Kansanedustajista moni osallistui tänä keväänä vain kuntavaaleihin ja jätti aluevaalit väliin. Toisaalta on myös useampia kansanedustajia, jotka olivat mukana aluevaaleissa mutta eivät lähteneet ehdolle kuntavaaleihin.
Määrällisesti eniten kolmoismandaatteihin valittiin sunnuntaina kokoomuksen kansanedustajia. Suhteellisesti suurin osuus kolmoisrooliin valittuja puolestaan on kristillisdemokraateissa, joiden viidestä kansanedustajasta neljä toimii lähivuodet myös kunnanvaltuustossa ja aluevaltuustossa.
Uutissuomalaisen teettämässä kyselyssä viime syksynä yli 60 prosenttia suomalaisista olisi kieltänyt poliitikkojen kolmoisroolit. Ajatus kolmoisroolien mahdollisesta rajoittamisesta on jakanut eduskuntapuolueiden mielipiteitä.
Vihreät rajoittaisi rooleja
Vihreiden Hyrkkö kertoo kannattaneensa sitä, että poliitikkojen rooleja voisi lainsäädännöllä rajoittaa niin, että voisi toimia enintään kahdella kolmesta hallinnon tasosta. Tällainen linjaus kolmoismandaattien rajoittamisesta löytyy myös vihreiden oikeuspoliittisesta ohjelmasta.
Hyrkkö kuitenkin sanoo, että koska hyvinvointialueet ovat vasta pari vuotta sitten aloittaneet toimintansa, niin voi olla viisasta, että asiaa puntaroidaan hieman myöhemmin. Silloin ehdittäisiin kerätä lisää kokemuksia siitä, miten aikaa vieviä kolmoismandaateista muodostuu, ja millaisia ongelmia niihin voi liittyä esimerkiksi jääviyksien kannalta.
Nykytilanne ei optimaalinen
Kokoomuksen Kopran mielestä ei ole optimaalinen tilanne, että Suomessa järjestelmä on nyt näin monitasoinen. Hänen mukaansa olisi parempi, että kunnanvaltuustojen kautta jaettaisiin mandaatit toimia myös aluehallinnon tehtävissä, jolloin erillisiä vaaleilla valittavia aluevaltuustoja ei tarvittaisi.
Samalla Kopra pitää tärkeänä, että demokraattiseen päätöksentekoon saataisiin mukaan mahdollisimman kyvykkäät ja taitavat ihmiset. Hän katsoo, että ammattipoliitikoilla on paljon annettavaa hyvinvointialueiden ja kuntien päätöksenteossa.
– Siinä suhteessa sanoisin, että kunta ja aluevaltuusto ovat saamapuolella, mutta inhimillisesti katsottuna tämä useaan paikkaan repeäminen on vaativaa. Kyllä tässä täytyy miettiä paljon, miten nämä asiat organisoi omalta osaltaan.
Kopran mukaan myös sillä on arvonsa, että kansanedustaja on mukana kunnan tai hyvinvointialueen hallinnossa, ainakin toisessa niistä, jotta yhteys omaan kotialueeseen säilyy. Tämä on hänen mielestään jäänyt hieman varjoon julkisessa keskustelussa.
– Tavallaan tämä kansanedustajan tiukka kytkös omaan alueeseen edistää hänen vaikutuskykyään sen alueen asioiden suhteen valtakunnan tasolla. Kyllä tästä mielestäni on äänestäjälle myös hyötyä.