Kym­me­nes lapsi syntyi ri­va­kas­ti

Neljä viikkoa sitten Mari (34) ja Marko (40) Haapaniemen perheeseen syntyi kymmenes lapsi, kahdeksas tytär.

– Synnytys oli rivakka. Hän tuli maailmaan yhtä vauhdikkaasti kuin yhdeksän sisarustaan.

Lähtö kotoa Vaasan Huutoniemeltä sairaalaan oli nopea.

Paikalle hälytettiin hoitaja, vaikka esikoinen Miia (15) vakuutti, että kotona hommat sujuvat häneltäkin kahdeksan pikkusisaren kanssa.

Isä-Marko lähti mukaan synnytykseen kuten aikaisemminkin.

– Kyllähän mies hiukan huumorilla kysyi, osaisinko jo toimia yksin siellä sairaalassa. Tahdoin hänet mukaan. Itse pitää synnyttää, mutta tykkään, että Marko on tukena.

Vastasyntynyt oli pieni ja soma, ei aivan kolmea kiloa. Äiti tunnisti hänessä heti isojen sisarusten piirteitä.

– Pikkuisella oli Miika-veljen nenä.

Kotiutuminen sairaalasta on ollut mutkatonta, melkein rutiinia.

Äiti näyttää heleältä ja iloiselta. Vauva on tyytyväinen. Sopeutuminen suurperheen arkeen sujuu. Hälinä ei pienintä häiritse, eivätkä vaihtuvat sylit.

Vauva ei myllerrä perheen arkea. Periaate on tullut selväksi ja välttämättömäksi jo ajat sitten.

– Muut eivät muuta vauvan rytmiin, vaan vauva tulee aina muiden rytmiin.

Viikko sitten sunnuntaina pikkuinen sai nimen Miita Aino-Maria. Paikalla oli isovanhempia, kummeja ja lähisukua, ja pöydässä runsaasti karjalanpiirakoita.

Isä oli löytänyt Miita-nimen netin nimilistalta. Aino-Maria tulee molempien suvusta.

Nimiasia on aivan erityisen jännittävä, sillä kaikkien Haapaniemen lasten nimet alkavat kahdella samalla kirjaimella, m:llä ja i:llä. Miita-nimi jatkaa tätä sarjaa.

Neliviikkoisen Miitan sisaruksia ovat Miila (1,5), Miitu (3), Minja (4), Miisa (6), Mika (9), Miika (10), Minttu 12), Milla (13) ja Miia (13).

– Meillä on näitä heinähattuja ja vilttitossuja eli reippaita, omatoimisia ja hyväntahtoisia lapsia, kehuu Mari Haapaniemi.

Päivät ovat kiireisiä. Äiti sanoo, että tällainen joukko työllistäisi hyvin kaksikin aikuista kokopäiväisesti.

Ruoka on pöydässä ajallaan. Syömisessä on vissi periaate: "Ei pakkoa."

– Pienimmätkin, esimerkiksi puolitoistavuotias Miila syö itse ja juuri sen verran kuin haluaa. Aterian voi keskeyttää, kun maha on täysi.

Mikä pani perustamaan suurperheen?

– Se, että lasten kanssa on mukavaa ja elämällä on tarkoitus, sanovat vanhemmat.

Minkäänlainen vakaumus ei pakota. Suurperhe arvelutti Marko-isää aikanaan enemmän kuin Mari-äitiä, joka haaveili jo nuorena isosta perheestä.

– Suurempi piti olla kuin lapsuuden perhe Teuvalla. Meillä oli viisi lasta.

Ilmoita asiavirheestä