Armeijan karenssisopimukset saattavat tuoda kenraaleille virkauran jälkeen puolen vuoden palkan suuruisen korvauksen. Kyse on sopimuksesta, jolla tarvittaessa rajoitetaan kenraalien siirtymistä virkauran jälkeen esimerkiksi konsulttitehtäviin.
Kymmenen Puolustusvoimien kenraalia on allekirjoittanut virkauransa päättymiseen liittyvän karenssisopimuksen, johon sisältyy mahdollisuus rahabonukseen.
Lännen Median pääesikunnasta saamien tietojen mukaan Puolustusvoimilla on kyseinen sopimus yhdeksän kenraalin kanssa. Sopimus on tehty esimerkiksi nykyisille sotatalous-, strategia-, ja koulutuspäälliköille sekä tulevalle tiedustelupäällikölle. Aiemmin julkisuudessa on kerrottu Puolustusvoimien komentajan tehneen sopimuksen Puolustusministeriön kanssa, joten karenssisopimuksia on yhteensä kymmenen.
Karenssisopimus voi mahdollistaa reserviin siirtyville kenraaleille enimmillään puolen vuoden palkan suuruisen ylimääräisen korvauksen. Sopimus rajoittaa kuuden kuukauden ajan kenraalien siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen tai esimerkiksi yritystoiminnan aloittamista. Rajoitus voi astua voimaan reserviin siirtymisen jälkeen tilanteessa, jossa kenraalin uusi toimi liittyy hänen aiempiin virkatehtäviinsä.
Karenssisopimus perustuu vuonna 2017 valtion virkamieslakiin tehtyihin muutoksiin. Sopimuksia ohjeistavan valtionvarainministeriön (VM:n) hallitussihteeri Anna Gau kertoo, että viime kevään kartoituksen perusteella sopimuksia on tehty eri virastoissa ja ministeriöissä vain joitakin kymmeniä kappaleita. Puolustusvoimien sopimusmäärä on Gaulle uutta tietoa.
Mistä johtuu, että karenssisopimusten määrä on jäänyt niin vähäiseksi?
–En osaa sanoa tarkkaan. Voi olla, että virastoissa koetaan, ettei heillä ole tehtäviä, joissa sopimus olisi välttämätön, Gau sanoo.
Viranomainen päättää sopimuksen rajoitusajan aktivoinnista saatuaan kenraalilta tiedon uudesta tehtävästä. Komentaja Lindbergin tapauksessa arvio karenssirahan maksamisesta tehdään siis käytännössä Puolustusministeriössä ja muiden kenraalien osalta Puolustusvoimissa. Kenraalien kanssa keskustellaan ennen ratkaisua ja asiasta laaditaan muistio.
Ylimääräinen korvaus
Puolustusvoimissa karenssisopimus on tehty operaatiopäällikön kenraaliluutnantti Eero Pyötsiän, strategiapäällikön kenraaliluutnantti Kim Jäämeren, sotatalouspäällikön kenraaliluutnantti Timo Rotosen, koulutuspäällikön prikaatikenraali Jukka Sonnisen, logistiikkalaitoksen apulaisjohtajan insinöörikenraalimajuri Kari Rengon ja Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin kenraalimajuri Jari Kallion kanssa.
Lisäksi karenssisopimuksen ovat allekirjoittaneet Ilmavoimien komentajaksi siirtyvä prikaatikenraali Pasi Jokinen, tiedustelupäällikkönä toukokuussa aloittava prikaatikenraali Pekka Toveri ja pääesikunnan valmiuspäällikkönä huhtikuussa aloittava, kenraalin virkaan nimitettyKari Nisula.
Puolustusvoimien ja ministeriön karenssisopimuksen voi rinnastaa yksityisellä sektorilla solmittaviin kilpailukieltosopimuksiin. Yksityisellä puolella työnantajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa työntekijälle korvausta kuuden kuukauden mittaisesta kilpailukiellosta.
Käytännössä karenssiraha voi olla eläköityville kenraaleille ylimääräinen bonus. Sotilailla tai muilla työntekijöillä vanhuuseläkkeen määrään eivät vaikuta muut ansiot. Siksi karenssisopimuksen myötä saatava korvaus ei pienennä eläkettä. Eläkelaitos Kevan mukaan kenraalien eläkkeen enimmäismäärä on 60-66 prosenttia loppupalkasta riippuen siitä, milloin he ovat aloittaneet palveluksessa. Loppupalkka lasketaan muodostamalla kenraalin kymmenen viimeisen kokonaisen työskentelyvuoden ansioista keskiarvo.
Karenssirahan ja toisaalta eläkkeen suuruutta voi arvioida katsomalla kenraalien tuloja. Esimerkiksi komentaja Lindbergin verotettavat ansiotulot olivat vuonna 2017 vuonna 146 136 euroa, Jäämeren 119 619 euroa, Pyötsiän 99 728 euroa ja Rotosen 88 270 euroa.
Asiapaperien mukaan sopimusehto karenssirahasta ja rajoitusajasta tulee voimaan, jos virkamiehen katsotaan voivan "olennaisella tavalla käyttää" uudessa työssä hyödyksi tai toisen vahingoksi "salassa pidettävää tai julkisuutta muuten rajoittavien säännösten suojaamaa tietoa". Kyse on siis tiedoista joita kenraali on saanut tietoonsa palvelusaikana.
Sopimuksen muotoilu on mielenkiintoinen, koska esimerkiksi Puolustusvoimien palveluksessa olevat henkilöt eivät saa julkisuuslain mukaan muutoinkaan paljastaa salassa pidettävää tietoa, vaikka virkaura olisi jo päättynyt.
Kenraalit puolustavat sopimusta
Lännen Median sähköpostitse tavoittamat kenraalit ovat karenssisopimuksen suhteen puolustusasemissa.
–Jos työnantaja haluaa rajoittaa virkamiehen elämisen vaihtoehtoja palveluksen päätyttyä, niin pidän luonnollisena, että se ei tapahdu ilman kompensaatiota. Rajoituksen kestoon ja kompensaation määrään minulla ei ole mielipidettä, ne ovat täysin työnantajan päätettävissä, viestittää prikaatikenraali Pasi Jokinen.
Kenraaliluutnantti Pöytsiä muistuttaa karenssisopimuksen korvauksen perustuvan valtiovarainministeriön ohjaukseen.
Sotatalouspäällikkö Rotonen puolestaan kirjoittaa, että "karenssisopimus on katsottu tarpeelliseksi valtion etujen näkökulmasta sekä ajatellen yksilön perusoikeutta työntekoon".
–Tietääkseni Puolustusvoimien piirissä sopimusta ei ole sovellettu käytäntöön, joten en pysty arvioimaan sen toimivuutta, Rotonen pohtii.
Kenraaliluutnantti Jäämeri ilmoittaa olevansa valmis "kaikkiin valtiohallinnon tarkoituksenmukaisiksi katsomiin menettelyihin". Hänkin muistuttaa korvausmenettelyn perustuvan VM:n ohjeeseen.
Pääesikunnan mukaan lisää sopimuksia on todennäköisesti tulossa, koska Puolustusministeriön linjauksen mukaan karenssisopimus tehdään lähtökohtaisesti kaikkien kenraalin virkaan nimettävien tai kenraalin virkaan jatkoa saavien henkilöiden kanssa.
Taneli Koponen