Kuun­te­le tai ääntele – Ter­veys­met­säs­sä si­jait­se­va Suomen en­sim­mäi­nen met­sä­me­ga­fo­ni taipuu moneen

Seinäjoki
Metsämegafoni löytyy Kyrkösjärven Terveysmetsästä.
Metsämegafoni löytyy Kyrkösjärven Terveysmetsästä.
Kuva: Melina Uusitalo

Kyrkösjärven ja Jouppilanvuoren alueita kehitetään koko ajan luonnossa liikkujien iloksi. Useimpien hankkeiden takana on Lakeuden Elämysliikunta ry, joka toteuttaa projekteja pääasiassa EU:n hankerahoilla.

Uusin tulokas on Metsämegafoni. Idean Suomen ensimmäisestä metsätorvesta Seinäjoelle toi virolainen Katrin Tiittanen, joka opiskelee soveltavaa luontoliikuntaa.

Taideakatemian opiskelijat toteuttivat vastaavan megafonin Viroon kymmenen vuotta sitten. Seinäjoella käytännön työn tekivät Lakeuden Elämysliikunnan kökkäläiset.

Saa huutaa ja kiipeillä

Metsämegafoni kutsuu kulkijoita pysähtymään, istumaan ja uppoutumaan metsän ainutlaatuiseen äänimaisemaan.

– Teoksen tarkoitus on korostaa metsän ääniä ja tarjota paikka, jossa voi levähtää ja kuunnella luonnon äänirikkauden ja hiljaisuuden harmoniaa, Tiittanen kertoo.

Metsämegafoni sopii Tiittasen mukaan hyvin myös äänen tuottamiseen.

– Tarkoituksena on järjestää kokeiluja ja esityksiä eri soitinten ja musiikkigenrejen parissa. Torvi on niin iso, että soittaja tai laulaja mahtuu sen sisään.

Ensisijaisesti torvi on luonnossa liikkujien käytössä. Erikoisuutta ovat jo nyt käyneet ihmettelemässä ainakin päiväkotiryhmät.

– Lapset tykkäävät huutaa torvessa ja kiipeillä sen päällä. Pienimmät mahtuvat ryömimään torven läpi.

Metsämegafoni on terveysmetsän uusin nähtävyys.
Metsämegafoni on terveysmetsän uusin nähtävyys.
Kuva: Katrin Tiittanen

Terveysmetsä on hyvinvointipalvelu

Metsämegafoni sijaitsee lasten elämysliikuntareitillä, Kyrkösjärven parkkipaikalta lähtevän Oravapolun varrella. Aluetta kutsutaan Terveysmetsäksi. Sitä ylläpitää sen omistaja Lakeuden Elämysliikunta ry.

Terveysmetsä on oiva paikka puiden halailuun, mutta sieltä löytyy muun muassa mietiskelykantoja sekä puusta veistettyjä, ilmeikkäitä kasvoja.

Lisäksi metsässä on paljasjalkapolku, jossa varpaat saavat koskettaa ainakin hiekkaa, kiviä, sahajauhoja ja sammalta. Fyysistä hyvinvointia voi hoitaa luontokuntosalilla.

Veistetyt kasvot esittävät tunteita, kuten iloa ja hämmästystä.
Veistetyt kasvot esittävät tunteita, kuten iloa ja hämmästystä.
Kuva: Sanni Alanko
Metsätorven sisään aikuinenkin mahtuu vaikka soittamaan tai laulamaan.
Metsätorven sisään aikuinenkin mahtuu vaikka soittamaan tai laulamaan.
Kuva: Katrin Tiittanen

Luontoreseptillä metsäterapiaan

Ahkeria Terveysmetsässä kävijöitä ovat luontopäiväkoti Vihreä Willan lapset. Metsän vieressä sijaitseva Seinäjoen keskussairaala hyödyntää Terveysmetsää tuomalla potilaita nauttimaan luonnosta.

Luonnolla on tutkitusti kokonaisvaltainen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Nykyään sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kirjoittavat potilaille joskus lääkkeiden sijaan luontoreseptin. Se on suositus hyödyntää luontoa jaksamisen ja terveyden tukena.

Resepti merkitsee pääsyä koulutetun oppaan vetämälle seitsemän kerran metsäretkisarjalle. Metsäterapiasta voi olla hyötyä esimerkiksi diabeteksen sekä riippuvuus- ja mielenterveysongelmien hoidossa.

Tiesitkö?

Hannu Salon luotsaama Lakeuden Elämysliikunta ry on tehnyt töitä Kyrkösjärven ja Jouppilanvuoren alueen viihtyvyyden eteen parikymmentä vuotta.

EU-hankkeita on vuosien varrella toteutunut yli 40. Niiden yhteisarvo on yli kaksi miljoonaa euroa. Talkootyötä kökkäväki on tehnyt 70 000 tuntia. Rahaksi muutettuna se on yli miljoona euroa.

Hankkeiden ansiosta alueella on muun muassa Jouppilanvuoren esteetön elämysliikuntareitti, Seinäjoelta Ilmajoelle saakka ulottuva esteetön liikuntareitti, Jouppilanvuoren elämysportaat, lasten esteetön liikuntareitti Oravapolku, Luontotalo Käpälikkö, Sirius-kota, Aarnikotkan kota ja Lepakkolaavu.

Ilmoita asiavirheestä