Törnävän kartanolla nähdään uusi pienoisnäytelmä, joka kertoo vanhan ajan joulusta ilman sanaakaan.
– Teatteri Arina on ollut vuosia sitten mukana Östermyra-päivillä. Keskustelimme kaupungin kanssa ensi kesän näytelmäprojektista, ja päädyimmekin mukaan jo tulevaan joulutapahtumaan, esityksen ohjaaja Johanna Huhtala kertoo.
Idea näytelmään syntyi helposti.
– Törnävän kartanoa ja sen historiaa ajatellessa oli selvää, että esityksen tarina ammennettaisiin menneisyydestä. Kartano on rakennettu 1800-luvun alkupuolella, ja joulukuusi on tullut Pohjolaan samoihin aikoihin, Huhtala kertoo.
10 minuutin esitys
Joulupuu-esitys on pienoisnäytelmä ja yksi esitys kestää vain kymmenisen minuuttia.
Tarinan kertominen niin lyhyessä ajassa vaikuttaa haastavalta, mutta sitä se ei Huhtalan mukaan ole.
– Esitys on rakennettu klovnerian pohjalta ja siinä on pantomiiminkin piirteitä. Musiikin mukaan on rakennettu liikekoreografia samoin kuin tanssissa. Jos kolmen minuutin tanssiesitys on jo pitkä, niin kymmenen minuutin pienoisnäytelmässä ehtii paljon.
Koko perheen esitys on poikkeuksellinen myös siksi, ettei siinä puhuta ollenkaan.
– Puhumattomuus on myös yksi klovnerian ominaispiirteistä. Klovneria on sirkustaiteen laji, jonka perustana on klovnien pohjaton uteliaisuus ja aito vilpittömyys. Samoja ominaisuuksia löytyy tontuista, Huhtala avaa.
Tapahtumaviikon aikana näytelmä esitetään useampana päivänä puolen tunnin välein.
– Kävijöiden ei tarvitse varata aikaa esitykseen lähtemiseen erikseen, vaan sen voi katsoa vaikkapa kahvilavierailun ohella, Huhtala vinkkaa.
Kiista kuusesta
Näytelmässä metsästä kaadettu joulukuusi on tuotu sisälle kartanoon. Metsätonttu, jonka kodista kuusi on viety, ja kartanotonttu, jonka kotiin kuusi on tuotu, kiistelevät siitä, kummalle kuusi kuuluu.
– Eri mieltä olevien tonttujen täytyy löytää molempia tyydyttävä ratkaisu. Tarina muistuttaa, että toisen mielipidettä tulee kuunnella, vaikka itse olisikin eri mieltä. Siten voidaan löytää yhteinen lopputulemaan, Huhtala avaa.
Esityksessä on myös joulun taikaa. Kartanossa asuva tytär ei näe tonttuja, mutta aistii että jotain kummallista on meneillään.
Perinteiden juurella
Esityksen lähtökohtana on kertoa joulukuusen koristelun perinteestä.
– Vanhatkin perinteet ovat olleet joskus uusia. Niiden syntyaikaan palaaminen voi tuntua virkistävältä nykypäivän kaupallisuuden keskellä, Huhtala pohtii.
Huhtala kertoo itse olevansa pesunkestävä jouluihminen. Hänen jouluperinteensä liittyy läheisiin.
– Yhdessäolo on minulle tärkeintä. Lapset ovat muuttaneet jo pois kotoa ja elävät omaa elämäänsä. Jouluna koko perhe saa kokoontua viettämään aikaa yhdessä.
