Kuulokojeiden eli kansankielellä kuulolaitteiden hinta vaihtelee huomattavasti riippuen siitä, mistä sen itselleen hankkii.
Hyvinvointialueelta kuulokojeet saa itselleen ilmaiseksi, mutta alueelta ei välttämättä anneta kojetta, jos kuulo ei ole alentunut tarpeeksi. Silloin kojeet voi joutua hankkimaan monella tuhannella eurolla yksityiseltä.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Siun Soten korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri Jukka Kokkonen kertoo, että alue on kilpailuttanut kuulokojehankintoja yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyöalueiden kanssa. Yhteistyöalueisiin kuuluu kymmenen hyvinvointialuetta.
– Hintahaarukka menee suunnilleen niin, että kuulokojeet maksavat meille 100–500 euroa, valtaosa 100–300 euroa, Kokkonen sanoo STT:lle.
Hänen mukaansa kuulokojetta tarvitsevat saavat niitä useimmiten kaksi, yhden kumpaankin korvaan. Siun Sotelle kustannuksia yhden ihmisen kuulokojeiden hankinnasta kertyy siis korkeintaan tuhat euroa noin viiden vuoden välein, minkä Kokkonen kertoo olevan kojeen keskimääräisen eliniän. Kokonaishinta on kuitenkin Kokkosen mukaan huomattavasti korkeampi, jos mukaan lasketaan esimerkiksi kuulontutkimuksia tekevän audionomin ja korvakappaleiden tekijän työ.
Potilaille kuulokojeet ovat ilmaisia.
Kuulokojeen saa yleensä silloin, jos kuulo on alentunut 30 desibeliä, vaikka Kokkosen mukaan kunkin ihmisen tilannetta pyritään Siun Sotessa katsomaan tapauskohtaisesti. Hän arvioi, että toimintatapa vaihtelee hyvinvointialueittain. Jos kuulo on alentunut vain hiukan, hyvinvointialueelta ei siis välttämättä saa kuulokojetta.
Kokkosen mukaan edullisinta voisi olla antaa kuulokojeet sellaisillekin potilaille, joilla kuulo on alentunut vähemmän kuin 30 desibeliä.
– Väitän, että on jopa kustannuksiltaan edullisinta, että sovitamme kojeet, jos kuulon suhteen on kovia ongelmia, koska me olemme tehneet jo suurimman osan työstä siihen mennessä.
– Vaihtoehtona on se, että potilas tulee uudella lähetteellä vuoden kuluttua kysymään, onko kuulo huonontunut tarpeeksi. Väitän, että jälkimmäinen tapa on kalliimpi, Kokkonen sanoo.
Ominaisuudet vaikuttavat hintaan
Suomalainen Kuulotekniikka Oy maahantuo kuulokojeita. Yrityksestä kerrotaan STT:lle, että yleisesti kahden kuulokojeen hinta asiakkaalle on noin 1 000–6 000 euroa. Hintoihin vaikuttavat muun muassa kojeiden erilaiset ominaisuudet, mallit ja se, kuinka hyvin ne vahvistavat ääntä.
Laadukkaimpien kojeiden hinnat alkavat Kuulotekniikan antaman arvion mukaan noin 3 000 eurosta. Yksityisellä puolella myytäviin kuulokojeisiin voi kuulua huoltosopimus, kojeen säätö ja ilmaiset kuulotutkimukset usean vuoden ajalle.
Kuulotekniikka on tehnyt sopimuksia kuulokojeiden toimittamisesta hyvinvointialueille, mutta sopimuksia ei kommentoida yrityksestä tarkemmin. Kuulotekniikasta kerrotaan yleisesti, että hyvinvointialueiden kilpailutuksissa ehdot kuulokojeille ovat tarkat muun muassa ominaisuuksien suhteen. Ehdot vaihtelevat hyvinvointialueittain.
Osa potilaista epäilee laatua
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteella kuulokojeiden menekki on vuosittain noin 7 500 kappaletta. Pohde kuuluu samaan hankintarenkaaseen kuin Siun Sote. Koko hankintarenkaan kuulokojeiden menekki on noin 24 000 kappaletta vuodessa, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan kuulokeskuksen osastonylilääkäri Jaakko Laitakari. Laitakari on ollut mukana kilpailuttamassa kuulokojeita useita kertoja.
– Kaikki viisi pääasiallista maahantuojaa osallistuivat kilpailutukseen, ja sopimus tehtiin kolmen toimijan kanssa, Laitakari sanoo STT:lle.
Viimeisimmässä toissa vuonna tehdyssä kilpailutuksessa kultakin toimittajalta pyydettiin tarjousta 12 kuulokojemallista. Kaikissa on muun muassa langaton bluetooth-yhteys. Laitakarin mukaan kuulokojeet maksavat Oulun yliopistolliselle sairaalalle kilpailutuksen kautta alle 100 euroa kappale. Kuulokojeita on erilaisia, ja muun muassa lapsille ja työelämässä olevalle vaikeasti kuulovikaisille sovitetaan kalliimpia kuulokojeita, Laitakari sanoo.
Kuten Siun Soten Kokkonen, myös Laitakari sanoo, että kuulokojeen saamiseksi vaadittava 30 desibelin kuulon aleneminen on suositus. Laitakari arvioi, että käytännöt ovat sairaalakohtaisia.
– Sitä ei katsota aina suinkaan kirjaimellisesti. Kuulon edelleen huonontuessa on sitä hankalampi tottua kuulokojeeseen, mitä huonommaksi kuulo on päässyt.
Laitakari kertoo, että osa potilaista epäilee kilpailutuksen kautta saatujen kuulokojeiden laadukkuutta
– Kun hintaero yksityiseltä ostettuun kuulokojeeseen on näin suuri, se voi johtaa epäilyyn, että täällä annetaan sekundaa tai heikkoa laatua.
Hän ei itse allekirjoita tätä. Laitakarin mukaan kilpailutusten kriteerit on muotoiltu niin, että ostettavissa kojeissa on lähes kaikki jo olemassa oleva teknologia.
"Läheiset huomaavat sen ensiksi"
Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen kertoo STT:lle, että kuulokojetta käyttää säännöllisesti vähintään noin 100 000 suomalaista.
Kaijasen mukaan kuulovaikeudet tulevat monesti ilmi, kun lähellä olevan ihmisen kanssa keskustelu on vaikeaa meluisassa ympäristössä. Kuulon alenemisen huomaa ensin hälyisissä paikoissa, esimerkiksi ravintolassa käydessä.
Noin 800 000:lla ihmisellä Suomessa arvioidaan olevan alentunut kuulo, Kaijanen kertoo. Kaikki heistä eivät Kaijasen mukaan välttämättä tarvitse kuulokojetta, vaan pikemminkin tilojen kuuloesteettömyyttä, kuten hyvää akustiikkaa. Suurin osa kuulokojetta tarvitsevista on ikäkuuloisia.
– Kuulo heikkenee niin pikkuhiljaa, että sitä ei itse heti havaitse. Usein voi olla niin, että läheiset huomaavat sen ensiksi. Meillä on aika paljonkin ikäihmisiä, joilla ei sitä kuulokojetta jostain syystä ole tai halua sitä käyttää.
Kaijasen arvion mukaan noin 200 000 suomalaista voisi hyötyä kuulokojeesta, mutta ei ole päätynyt kuulonkuntouksen palveluiden piiriin. Hän kannustaa menemään ensimmäiseen kuulotestiin esimerkiksi terveysasemalle.
Kuuloliitto on saanut viestejä siitä, että varsinaiseen audionomin tekemään kuulontutkimukseen pääseminen on hidastunut. Kaijasen mukaan tutkimuksia tekeviä audionomeja ei ole Suomessa tarpeeksi. Audionomin täydennyskoulutus on maksullinen.
– Huonokuuloisuus on yksi esimerkiksi muistisairauksien merkittävimmistä riskitekijöistä. Jos joutuu jatkuvasti pinnistelemään kuulon kanssa, se kuormittaa aivoja ihan kohtuuttomasti ja vaikuttaa myös mielenterveyteen. Huonokuuluisuuteen liittyy kuitenkin vielä pikkuisen häpeää ja stigmaa, Kaijanen sanoo.