Jopa neljätoista prosenttia suomalaisista elää kuukautisköyhyydessä.
Plan International Suomen keväällä julkaisema kyselytutkimus kartoittaa sekä asenteita kuukautissuojien hinnoitteluun että kuukautisköyhyyttä Suomessa 15–60-vuotiaiden keskuudessa. Planin määritelmän mukaan kuukautisköyhyydessä elää jokainen, joka joutuu priorisoimaan kuukautissuojien ostamisen budjetissaan.
– Tulosten mukaan suojia kalliina pitäviä on kaikista ikäryhmistä eniten 15–24-vuotiaissa. Samasta ikäryhmästä 22 prosenttia kertoo, että heillä on tai on ollut vaikeuksia saada rahat riittämään kuukautissuojiin, kertoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.
Kuukautiset ovat sukupuolittunut ilmiö
Vaikka Planin työ suuntautuu pääasiassa ulkomaille ja kehittyviin maihin, kuukautisköyhyys ja kuukautisiin liittyvät tabu ja stigma ovat globaaleja ilmiöitä. Ne näkyvät Suomessakin muun muassa häveliäisyytenä tai häpeänä kuukautisista puhuttaessa. Asiassa ollaan kuitenkin edistytty muutamassa sukupolvessa esimerkiksi tietoisuuden lisäämisessä, mutta ongelman juurisyihin ei ole juuri paneuduttu.
– Suomessa on edelleen sukupuolittuneita ilmiöitä, ja tyttöjen ja naisten ongelmia vähätellään herkästi. Maailmalla tavataan uskomusta, että nainen on likainen, kun hänellä on kuukautiset. Jostain sellaisesta ajatusmaailmasta asennoituminen kuukautisia kohtaan kumpuaa joillain Suomessakin, Heinänen kertoo.
Suomessa koulusta ei yleensä jäädä kuukautisten takia pois ainakaan kokonaiseksi viikoksi, mutta viisi prosenttia Planin kyselyyn vastanneista on toiminut niin. Heinästä huolettaa, miten paljon koulusta pois jääminen jättää opinnoista jälkeen etenkin maissa, joissa naisten ja tyttöjen koulutustaso on matalampaa kuin poikien ja miesten.
– Pahimmillaan voi olla jopa neljänneksen lukuvuodesta pois.
Nuoret pitkittävät suojien vaihtamisväliä
Naisten oikeuksia ajavat järjestöt, kuten esimerkiksi Naisasialiitto Unioni, ovat pitkään lobanneet kuukautissuojien arvonlisäverokannan alentamista keinona ehkäistä kuukautisköyhyyttä. Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta, sillä Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus kuukautistuotteiden arvonlisäverokannan laskemisesta neljästätoista prosentista kymmeneen.
Plan Suomi on tyytyväinen kirjaukseen ja pitää sitä hyvänä ja konkreettisena tapana ehkäistä kuukautisköyhyyttä.
– Neljällätoista prosentilla on ollut tai on vaikeuksia löytää rahaa kuukautissuojiin. Silloin on jouduttu käyttämään suojia, jotka joko eivät sovi tai on joutunut käyttämään suojia pidempään kuin pitäisi, jolloin terveysriskit kasvavat, Heinänen kertoo.
– Tämä korostuu erityisesti nuorissa naisissa, opiskelijoissa sekä vähävaraisissa. On laskettu, että kuukautissuojiin kuluu eliniän aikana 6 000 euroa.
Itse suojien lisäksi rahaa kuluu veristen vaatteiden ja petivaatteiden pesemiseen tai uusimiseen sekä särkylääkkeisiin. Kuukautisten takia pois töistä jääminen voi aiheuttaa ansionmenetystä, jonka pelossa mennään kivuissa töihin.
Planin kyselyn mukaan erityisesti 15–24–vuotiaat saattavat pitkittää saman suojan käyttämistä. Sitä Heinänen pitää huolestuttavana, sillä suojan käytön pitkittäminen on terveys- ja hygieniariski.
Erityisesti saman tamponin tai kuukupin käyttö pitkäaikaisesti ilman suojan vaihtamista lisää riskiä sairastua toksiseen sokkioireyhtymään (TSS). Vaikka TSS on harvinainen bakteeri-infektio, on se hengenvaarallinen ja voi hoitamattomana vaurioittaa ihoa ja tärkeitä sisäelimiä. Vaikka kuka tahansa voi sairastua, suurin osa tapauksista ilmenee naisilla kuukautisten yhteydessä.
– Lisäksi suojan käytön pitkittäminen voi aiheuttaa ohivuotoja tai hajuhaittoja.
Helsingissä kokeiltiin maksuttomia menkkoja
Vaikka Suomessa menstruoiminen ei tarkoita automaattisesti koulusta pois jäämistä, nuorten kokema kuukautisköyhyys vaikuttaa elämään ja sosiaaliseen elämään negatiivisesti. Sen takia Ossi Heinänen näkee, että hyvä keino erityisesti nuorten kuukautisköyhyyden ehkäisemiseksi olisi tarjota ilmaisia kuukautissuojia kouluissa mahdollisimman laajasti.
Hän kehuu viime vuonna Helsingin kouluissa tehtyä kokeilua maksuttomista menkoista. Kokeiluun ilmoittautui mukaan 753 oppilasta tai opiskelijaa neljästä helsinkiläisestä oppilaitoksesta. Heistä lähes joka viides oli jättänyt ostamatta kuukautistuotteita, koska niihin ei ollut varaa.
– Hankkeessamme Etiopiassa eräässäkin koulussa oli käytössä erillinen huone, mihin saa mennä täysin ilman häpeää, jos on kovat kuukautiskivut. Oppilaat kertoivat, että siihen suhtaudutaan kuin vessaan menemiseen, eli kukaan ei mieti asiaa sen enempää. Pienillä, yksinkertaisilla jutuilla pystytään poistamaan kuukautisiin liittyviä tabuja ja häpeää.
Juttua päivitetty 8. elokuuta kello 9:06 tarkentamalla Heinäsen sitaatteja.
