Ku­rik­ka­lais­läh­töi­sen kan­san­pe­rin­teen su­per­tal­len­ta­jan työstä löytyy yhä uusia tut­ki­mus­suun­tia

Ritva Lohikoski sai kuunnella vierellä istuvan serkkunsa Pirkko Honkolan, omaa sukua Ala-Jyrän, kanssa ”setä Paulaharjun” lausumia loruja Ala-Jyrän talossa Kurikassa 1940-luvulla. KUVA: AUNE WARONEN
Ritva Lohikoski sai kuunnella vierellä istuvan serkkunsa Pirkko Honkolan, omaa sukua Ala-Jyrän, kanssa ”setä Paulaharjun” lausumia loruja Ala-Jyrän talossa Kurikassa 1940-luvulla. KUVA: AUNE WARONEN

Kansanperinteen tutkimus kuulostaa menneeltä alalta nykyhetkessä, jossa humanististen tieteiden opintopaikkoja ajetaan alas.

Kiinnostus kurikkalaissyntyisen Samuli Paulaharjun työtä kohtaan on silti nousussa, kiitos myös Finlandia-palkitun kirjailija Juha Hurmeen, joka tuo neljättä vuotta Paulaharjun Lappi-kuvauksia yleisölle erämaanäyttämöillä.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa I-P Digi ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Ilmoita asiavirheestä