Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kun­ta­ra­jat eivät pelasta pal­ve­lu­ja – Kun­ta­lii­tok­sia on mie­tit­tä­vä Poh­jan­maal­la ja Ete­lä-Poh­jan­maal­la

Kauhajoelta Seinäjoelle on alle 60 kilometriä, mutta matkan aikana kuntaraja vaihtuu useita kertoja. Kyliä reitin varrella on paljon. Havainto herättää kysymyksen: Vastaako nykyinen kuntarakenne tämän päivän palvelu-, väestö- ja talouskehitystä?

Kuluvan vuoden aikana kuntarakenteen uudistamisesta ovat puhuneet sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen että valtiovarainministeriön edustajat. Asiasta kirjoitti myös kansanedustaja Christoffer Ingo tässä lehdessä (I-P 26.9.).

Kuntaliitto totesi 15.9. kannanotossaan, ettei nykytila ole kestävä ja että kuntien toimintakyvyn turvaaminen edellyttää yhteistyön, tehtävien eriyttämisen ja kuntarakenteen muutosten yhdistelmää. Kuntarakennetta pitäisi arvioida, ennen kuin talouskriisi kaventaa vaihtoehtoja. Ajoissa toimimalla kunta voi itse ratkaista, millainen rakenne turvaa palvelut ja elinvoiman tulevaisuudessa. Liian usein kuntaliitoksista keskustellaan vasta pakon edessä.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Jussi Virsunen käsitteli kuntarakenteen uudistamista ministeriön verkkosivuilla 10.9. julkaistussa kolumnissaan ”Kuntarakenteen uudistumisella kohti elinvoimaisia kuntia”. Hänen mukaansa kuntarakennetta on tarkasteltava osana julkisen talouden vahvistamista ja hallinnon kustannustehokkuuden parantamista. Olennaista on, saavatko kunnat suunnitella muutoksen itse vai määräävätkö olosuhteet lopputuloksen.

Väestö- ja talouskehitys lisäävät ratkaisujen kiireellisyyttä. Asukkaiden väheneminen pienentää verotuloja, asiakasmaksuja ja valtionosuuksia, vaikka lakisääteiset tehtävät säilyvät. Hyvin valmisteltu kuntaliitos voi vahvistaa väestö- ja veropohjaa sekä parantaa mahdollisuuksia järjestää yhdenvertaiset palvelut, investoida ja rekrytoida osaajia.

Suupohjassa ja muualla Pohjanmaalla kuntien on tehtävä ratkaisunsa itse, ennen kuin väestö- ja talouskehitys kaventavat vaihtoehtoja. Vapaaehtoinen liitos voi antaa kunnille mahdollisuuden määritellä uuden kunnan rakenteita yhdessä, hillitä veronkorotuspaineita ja suunnata voimavaroja hallinnosta opetukseen, elinvoimaan ja kuntalaisten palveluihin.

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on jo valmistelussa, ja Kuntaliitto on nostanut kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisen vuoden 2027 hallitusohjelmatavoitteisiinsa.

Seuraavan hallituksen ratkaisut määrittävät, miten uudistus etenee. Kuntaliitos voisi olla vastuullinen ratkaisu Suupohjan ja muun Pohjanmaan tulevaisuuden puolesta. Siksi alueella tarvitaan ennakkoluulottomia selvityksiä, avointa keskustelua ja rohkeutta toimia niin kauan kuin kunnilla on vielä vaihtoehtoja.

Timo LaitilaPiirihallituksen jäsen, Pohjanmaan kokoomus, Kauhajoki

Oikaisu: Sana "ei" poistettu mielipidekirjoituksen viimeisestä kappaleesta 15.10.2026 klo 8.15. Lause kuuluu: Kuntaliitos voisi olla vastuullinen ratkaisu Suupohjan ja muun Pohjanmaan tulevaisuuden puolesta.