Kuntarahoitus arvioi Suomen talouskasvun jäävän tänä vuonna 0,5 prosenttiin. Se pitää kuitenkin vuosien 2026 ja 2027 kasvuennusteensa ennallaan 2,0 prosentissa.
Samalla se nostaa tämän vuoden työttömyysasteen ennustettaan 9,3 prosenttiin.
Kuntarahoitus ennustaa, että yksityisen kulutuksen laskutrendi jatkuu heikon kuluttajien luottamuksen, työttömyyden voimakkaan kasvun ja sosiaalietuuksien leikkausten takia. Julkista kulutusta heikentävät puolestaan julkisen sektorin henkilöstövähennykset sekä muut säästötoimet.
– Talouden viimeaikainen kehitys on kotimaisen kulutuksen tahmeuden vuoksi ollut karvas pettymys, mutta pinnan alla siintää myös rohkaisevia merkkejä, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tiedotteessa.
Näitä positiivisia merkkejä ovat muun muassa kasvu kone- ja laiteinvestoinneissa sekä metalli- ja kemianteollisuuden tilauskertymien vahvistumisessa.
Yhdysvaltain arvaamattomuus heikentää ennusteita
Epävarma globaalin kauppatalouden tilanne vaikeuttaa kuitenkin talousennusteiden tekemistä.
Vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin maan kauppakumppaneiden kanssa solmimat tullisopimukset ovat lieventäneet kauppapolitiikan epävarmuuksia, on tullien lopullisia vaikutuksia vaikea ennustaa, Vesala toteaa.
Tässä oma lukunsa on Vesalan mukaan Yhdysvaltain sisäisen kehityksen arvaamattomuus.
– Erityisesti USA:n keskuspankin päätöksenteon politisoituminen olisi merkittävä vakausriski sekä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille että koko maailmantaloudelle, hän sanoo.
Kuntarahoituksen ennustama kasvu jää muiden toimijoiden ennusteita selkeästi heikommaksi. Esimerkiksi valtiovarainministeriö on ennustanut Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,0 prosenttia.
Työttömyysluvut kasvun este
Vesalan mukaan kotitalouksien rahankäytön pahin kivi kengässä on tällä hetkellä työttömyyden voimakas nousu.
– Kasvanut työttömyyden uhka on lisännyt varovaisuutta myös niillä kuluttajilla, joiden oma taloudellinen tilanne on pysynyt vakaana.
Kuntarahoituksen toimitusjohtajan Esa Kallion mukaan työttömyysetuuksista ja työllistymispalvelujen järjestämisestä kunnille aiheutuvat kustannukset ovat vähintään 200 miljoonaa euroa suuremmat kuin niitä kompensoivat valtionosuudet.
Kuntien omien tilinpäätösennusteiden perusteella kuntasektorin yhteenlaskettu vuosikate olisi Kuntarahoituksen mukaan painumassa yli miljardi euroa viime vuotta pienemmäksi. Alkuvuoden toteumatietojen perusteella kuntatalouden heikentyminen vaikuttaisi kuitenkin olevan tätä hieman maltillisempaa.
– Vaikka tilinpäätösennusteiden piirtämä kuva osoittautuisikin liian synkäksi, ei kuntatalouden tila silti missään nimessä hyvä ole. Kuntien rahoitusalijäämä on joka tapauksessa jälleen tuntuvasti kasvamassa, Kallio sanoo tiedotteessa.
