Kun Ylis­ta­ros­sa ta­pah­tui, kai­ta­fil­maa­ja Paavo Niemi oli pai­kal­la – kuvat Muu­ri­mäen suur­pa­los­ta ja Kek­ko­sen met­sä­ret­kis­tä uuteen en­si-il­taan

Ponttonisillan rakentajia Kirkonkosken alajuoksulla kesällä 1959 Paavo Niemen kuvaamana.

Ylistaron Filmiä ja valoa -festivaalia vietetään tänä vuonna 14. kertaa. Joka vuosi tapahtuman yksi tehtävä on ollut tallentaa kotiseutua elokuvaksi. Tänä vuonna tuo tavoite toteutuu teoksessa, jonka nimi on suorasanaisesti Ylistaron kotiseutuelokuva 1.

Kyseisen elokuvan ensimmäiset metrit filmattiin jo noin 65 vuotta sitten. Tuolloin paikallinen opettaja Paavo Niemi tallensi kaitafilmille 1950–1960-lukujen vaihteen isänmaallisia tapahtumia Ylistarossa: urheilua, ylioppilaita, maatalousnäyttelyä, Kyrönjoen tulvia ja työntekoa.

Paavo Niemi kiirehti kameroineen paikalle, kun Ylistaron suurpalo Muurimäellä riehui. Hän kulki Kekkosen kintereillä kanalintujahdissa presidentin metsästäessä Ylistarossa sekä kuvasi maaherra Ahlbäckiä ja piispa Lehtistä Ylistaron ensimmäisessä maatalousnäyttelyssä.

Kaitafilmille musiikkia

Kuvausaikoina filmeistä ei koskaan tehty yhtenäistä koostetta. Eläkkeelle jäädessään Niemi luovutti kaitafilmit elokuvateatteri Matin-Tuvan isännälle, Anssi Luomalle.

Luoman ansiosta naarmuuntuneet filminauhat on nyt digitalisoitu tunnin elokuvaksi. Samalla on lisätty musiikkia ja kertojan ääni.

– Kysyin kertojaksi Ylistaron rovastia, Jukka Tuppuraista. Kirjoitin käsikirjoituksen ja Jukka luki. Juha Rinnekari äänitti ja leikkasi yksittäiset otokset. Sen jälkeen muokkasimme niistä Ylistaron kotiseutuelokuvan numero 1. Nyt se saa ensi-iltansa festareilla, Luoma kertoo.

– Monet tapahtuman vakikävijät tulevat tästä maakunnasta. He toivovat aina paikallisia elokuvia. Kotiseutuelokuvat ovat samalla sekä yleisönpalvelua että kulttuurihistorian tallentamista, Luoma sanoo.

Anssi Luoma (vas.) ja Juha Rinnekari leikkaamassa Ylistaron kotiseutuelokuvaa.

Luoma kertoo, kuinka oheinen jutun pääkuva esittää maamiesseuran väkeä tekemässä kökällä ponttonisiltaa keskikesällä 1959. Elokuun puolivälissä maatalousnäyttely oli ohi ja silta purettiin.

– Maatalousnäyttely ulottui laajalle alueelle, molemmin puolin jokea. Silta tehtiin kulkua nopeuttamaan. Aikalaiskuvausten mukaan tapahtuma oli yleisömenestys, ja liikenne sillalla suorastaan velloi, Luoma kertoo.

Maatalousnäyttelyn vieraita ylittämässä jokea vuonna 1959 Ylistarossa.

Tänä vuonna Filmiä ja Valoa -festivaalin teema kuuluu: ”Etsin kunnes löydän sun”. Anssi Luoma kertoo ajatuksen kiertyvän luontevasti tämänvuotisten festivaalielokuvien ympärille.

– Toisaalta se voi olla rakkaus, mitä etsitään, toisaalta myös jokin muu asia. Voimme esimerkiksi miettiä näinä aikoina, kuinka löytäisimme keinoja maailman ongelmien ratkaisemiseksi, Luoma pohtii.

Festivaalin kotimainen ohjelmisto tuo jälleen mukanaan vierailevia elokuvantekijöitä. Mielensäpahoittajan rakkaustarinan näytöksessä vieraileva näyttelijä Iikka Forss kertoo elokuvan henkilöhahmoista ja siitä, miksi ne vetoavat katsojiin.

Näyttelijä ja Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja Kati Outinen vierailee Varjoja paratiisissa -näytöksessä ja kertoo, millaisia polkuja rakkaus Aki Kaurismäen elokuvissa kulkee.

Kati Outinen ja Matti Pellonpää elokuvassa Varjoja Paratiisissa. Kati Outinen vierailee elokuvan näytöksessä Ylistarossa.

Kuva: Malla Hukkanen

Perhoset-komedian alustuksessa kuullaan, miten tarina äkkipikaisen ministerin ja hänen säntillisen avustajansa Seinäjoen vierailusta syntyi.

Mikko Jokipiin Mietaa-elokuvan tapahtumat sijoittuvat Kurikkaan, Mietaan nuorisoseuralle. Vieraiksi saapuvan tekijäryhmän näkemys pohjalaisen nuorison bilekulttuurista on jatkoa Kasino-elokuvalle. Lisäksi tämänvuotisessa yleisökeskustelussa esitellään Etelä-Pohjanmaata elokuvantekijöiden toimintaympäristönä.

Festivaalin erikoisnäytöksessä seinäjokelainen Laitakaupungin orkesteri säestää 100 vuotta vanhan suomalaisen mykkäelokuvan Koskenlaskijan morsian. Musiikista vastaavat Piia Kleemola, Antti Paalanen, Sami Silén, Teemu Vuorela ja Petri Välimäki.

Muita festivaalielokuvia ovat Christian Petzoldin Punainen taivas, Levan Akinin Crossing, Sean Bakerin Anora ja Baltasar Kormakourin Touch.

Festivaali saa tukea Suomen kulttuurirahaston E-P:n rahastolta, Alfred Kordelinin säätiön Seinäjoen rahastolta sekä kaupungin hyvinvointilautakunnalta.

Heidi Blåfield ja Oiva Soini mykkäelokuvassa Koskenlaskijan morsian. Laitakaupungin Orkesteri säestää elokuvan livenä.