Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Kun tämän sietää, saa yl­peil­lä Sei­nä­joes­ta

Tym-ty-tym. Lasit ikkunassa helisevät, vesi pullossa väreilee. Jaloissa tuntuu lähes seismologinen värinä, kuin dinosaurus lähestyisi Seinäjoen Koulukatua raskaine askelineen.

Keskustan myllerrys on alkanut ja lähitaloissa tärisee. Hauskaa on se, että viikkotolkulla Vekseliaukion Kassatalon purkutyöt olivat kaupungin suosituin nähtävyys.

Edelleen uuden rakentaminen kiinnostaa, suora näköyhteys tontin laidalle todistaa, että yleisöä seisoo nytkin Piisami-levyjen kulmalla, parhaalla katselupaikalla. Rakentaminen on selvästi koukuttavaa katseltavaa.

Oli jo aikakin tehdä keskustaan muutakin kuin kasvojen kohotus eli ydinkeskusta räjäytetään. Se ei kehity toivottavaan suuntaan, ellei näin perusteellisia muutoksia tehdä.

Vekseliaukiosta piti aloittaa. Autot maan alle, vaikka sitä monttua joutuukin tovin sietämään. Korkeita taloja, että keskustaan muuttaa asukkaita. Tiiviys luo tunnelmaa. Tyhjyyttään kumisevilla aukioilla ei ole virkaa.

Tulevaisuuden keskustaelämää ovat yhä useammat kävelykadut, jolloin keskusta on ihmisten, eikä autojen. Kun keskustassa asuu enemmän ihmisiä, syntyy luontainen tarve ydinkeskustan kylätapahtumille, sillä aukion liepeet ovat asukkaiden iso olohuone.

Kaikki tämä olisi toivottavaa: pieniä ulkoilmakonsertteja, ruokahifistelijöiden messuja ja joskus tulevaisuudessa oma pieni kauppahalli Vekseliaukion tuntumaan. Seinäjoella ei ole sille historiaa, mutta parinkymmen vuoden päästä se voisi olla keskustan vetonaula. Nyt pitäisi uskaltaa luoda tulevaisuudessa perinteikäs halli.

Keskustan syntymistä auttaa, jos keskenään kilpailevat ravintolat pyrkisivät toistensa naapureiksi Vekseliaukion tuntumaan. Ravintolakatu loisi hyvää hytinää ja kesällä kaikki levittäytyisivät ulos.

Toivottavasti jostain saadaan keskustaan takaisin vielä perinteinen tavaratalokin. Ikävä on jo nyt keskustan ainutta tavarataloa, Anttilaa, jonne saattoi mennä hypistelemään tavaroita ja levyjä ihan huvikseen sunnuntaikävelyllä. 1980-luvun City-Sokos saisi tehdä comebackin.

Jokirannan suuntaa levenevä keskusta voisi saada ideaa Suomen muiden kaupunkien trendeistä: Yleisiä saunoja ravintoloineen syntyi kesällä Helsinkiin ja Tampereelle, miksei Seinäjoellekin nyt, eikä viiden vuoden päästä? Entä koska Seinäjoelle tulee maauimala tai kylpylä? Lapualta ja Härmästä ne jo löytyvät.

Ratapihan suuntaan laajeneva keskusta taas tulee näyttämään ratapihan kavennuksen myötä ihan toiselta. Vanhoista rakennuksista huokuu nostalginen Seinäjoki, jota ei saa hukata. Jerikon terijokelaishuvilat ehdittiin jo hukata.

Kaiken tulevan hyvän kääntöpuolena harmittaa kuunnella jatkuvaa valitusta, kuinka Seinäjoen keskusta pilataan parkkiluolilla ja kävelykaduilla.

Eräs seinäjokelainen kiinteistösijoittaja kuvasi ydinkeskustaa hypermarketin kokoiseksi eli sen jaksaa hyvin kiertää kävellen. Mutta koska se ei ole hypermarket, ei jakseta kävellä, vaan pitää periaatteesta päästä ajamaan autolla maitohyllyltä karkkihyllylle.

Paraatipaikalla keskustassa ei tarvita parkkiruutuja paitsi maan alla. Seinäjoella toivoisi yleistyvän myös parkkeeraus kulutetun ajan mukaan, ettei tarvitse etukäteen arpoa kuluuko tunti vai kaksi.

Kännykällä vuokrattavat lyhyen matkan kaupunkipyörät telakoineen olisivat Seinäjoellakin kova sana: asemalta Framille ja Framilta keskustaan.

SATU TAKALA