Israel on luonut katastrofaalisen tilanteen elämän jokaisella osa-alueella, mutta erityisesti avun jakelussa – kyse ei ole vain romahduksesta, vaan tarkasti suunnitellusta ja tahallisesta romahduksesta.
Kun kärsimys ja nälkiinnyttäminen Gazassa on muuttunut aina vain näkyvämmäksi, yhä useampi suomalainen on alkanut lahjoittaa alueelle rahaa eri järjestöjen kautta. Näin kertoo STT:lle esimerkiksi YK:n lastenjärjestö Unicef.
Mutta mihin Gazaan lahjoitetut rahat oikeastaan menevät, jos vain murto-osa kansainvälisten järjestöjen humanitaarisesta avusta pääsee perille?
Kansainvälisten avustusjärjestöjen liikkumatila Gazassa on Abusalaman mukaan äärimmäisen kapea.
Toukokuussa Israelin hieman yli kaksi kuukautta jatkaneen täyden saarron jälkeen vastuu Gazan avun jakamisesta annettiin kiistanalaiselle Gaza Humanitarian Foundation -järjestölle (GHF). Järjestö on Yhdysvaltojen ja Israelin tukema.
YK:n asiantuntijoiden mukaan GHF käyttää avustuksia sodankäynnin välineenä. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan Israelin asevoimat on surmannut yli tuhat Gazan avustuspisteille ruoka-apua hakemaan tullutta palestiinalaista toukokuun loppupuolelta lähtien.
Israel on säännöstellyt tiukasti kansainvälisten järjestöjen avustuskuljetusten pääsyä Gazaan ja työskentelyä kaistalla. Järjestöjen mukaan Gazan ulkopuolella odottaa tonneittain avustustarvikkeita.
Ennen sotaa alueelle kulki päivittäin noin 500 rekkakuormallista tavaraa ja apua.
YK:n erityiskomitea on arvioinut, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit. Israel alkoi moukaroida Gazaa sen jälkeen, kun Gazan aluetta hallitseva Hamas ja muut palestiinalaiset äärijärjestöt tekivät iskun Israelin puolelle 7. lokakuuta vuonna 2023.
"Yleensä avustusjärjestöjen toimintaa ei estetä"
Unicef on yksi kansainvälisistä avustusjärjestöistä, joiden työ on jatkunut Gazassa Israelin rajoituksista huolimatta. Järjestön Suomen pääsihteeri Annina Tanhuanpään mukaan järjestöllä on tällä hetkellä paikan päällä noin 70 työntekijää.
Tanhuanpää pitää Gazan tilannetta poikkeuksellisen haastavana avustusjärjestöjen näkökulmasta.
– Yleensähän avustuksia ja avustusjärjestäjien toimintaa ei tällä tavalla estetä, hän sanoo STT:lle viitaten Israelin saartoon.
Samaa mieltä on myös Unicefin avustustyöntekijä Rosalia Bollen, joka on työskennellyt Gazassa viime vuoden lokakuusta lähtien.
– Olen työskennellyt monissa paikoissa eri puolilla maailmaan ennen Gazaa. Gaza on ehdottomasti kaikkein turhauttavin paikka tehdä humanitaarista työtä, Bollen arvioi STT:lle.
Bollenin mukaan Gazan väestö on täysin humanitaarisen avun armoilla.
Avustustyötä vaikeuttavat niin ikään päivittäiset pommitukset.
– Alue on todella vaarallinen työntekijöille. Bulgarialainen kollegani tapettiin 19. maaliskuuta. Myös muita kollegoja on saanut surmansa, Bollen kertoo.
YK:n hätäaputoimiston mukaan Israelin asevoimien toiminta-alue ja evakuointikehotusten alaiset alueet kattavat noin 88 prosenttia Gazan pinta-alasta. Tämä vaikeuttaa Bollenin mukaan myös avustusjärjestöjen työtä.
– On hyvin uuvuttavaa yrittää rakentaa jotakin ja panostaa johonkin paikkaan, ja sitten parin viikon päästä tilanne muuttuu. Tämä on suuri logistinen haaste järjestöille, Bollen sanoo.
"Ihmisten pakko turvautua mustaan pörssiin"
Heinäkuussa Unicef on toimittanut Gazaan 147 rekka-autollista humanitaarista apua, sisältäen ravitsemustarvikkeita, kuten vauvanruokaa, maitoa ja korkeaenergisiä keksejä.
Unicef pyörittää Gazassa muun muassa aliravitsemusta hoitavia klinikoita, rokottaa lapsia ja auttaa vesi- ja jätehuollossa. Järjestö on myös tukenut sairaaloiden toimintaa ja tarjonnut paikallisille psykologista tukea.
.
Abusalaman mukaan ruokaa on harvoin saatavilla markkinoilla.
– Ihmisten on pakko turvautua mustaan pörssiin tai maksaa jollekin, joka uskaltaa hakea ruokaa Israelin hallinnoimista GHF:n kuolemanloukuista. Toiset turvautuvat kauppiaisiin, joilla on yhteyksiä harvoista avustusrekoista varastaviin ryhmiin, Abusalama sanoo.
Tämä ohjaa hänen mukaansa rahaa hämärille verkostoille, mukaan lukien rahanpesuun ja aseellisiin toimijoihin.
Järjestöihin kohdistunut iskuja
Ne harvat avustusrekat, jotka Israel päästää Gazaan, joutuvat lisäksi usein Israelin tukemien aseellisten ryhmien hyökkäysten kohteeksi, sanoo Sumudin Abusalama.
Järjestäytyneiden rikollisjengien hyökkäyksiä kohdistuu hänen mukaansa myös avustustarvikkeiden jakelukeskuksiin.
– Pienemmät ruohonjuuritason aloitteet toimivat ilman minkäänlaista sosiaalista tai poliittista turvaverkkoa, Abusalama sanoo.
Hänen mukaansa Israelin viranomaiset ovat antaneet vaikutelman, että ne suuret avustusjärjestöt, joille on sallittu pääsy Gazaan, pystyvät toimittamaan merkittäviä määriä apua. Tämä on synnyttänyt epäluottamusta paikallisten keskuudessa, sillä todellisuudessa näillä järjestöillä ei ole tarpeeksi apua kaikille.
– On monia perheitä, jotka kokevat, etteivät he saa apua. He haluavat ruokkia lapsensa ja perheensä, mutta eivät pysty siihen. He tarttuvat aseisiin saadakseen ruokaa ja päästäkseen paikkoihin, joissa ruokaa on tarjolla, Abusalama sanoo.
Myös Unicefin avustustyöntekijä Bollenin mukaan tällä hetkellä pelko ja epätoivo ovat vallalla perheissä Gazassa.
– He eivät luota siihen, että avustustarvikkeita tulee kaistalle riittävästi – koska eihän niitä tule.
– Tämän vuoksi perheet ovat valmiita riskeeraamaan elämänsä saadakseen vähän avustustarpeita, hän lisää.
Bollenin mukaan paikalliset kuitenkin edelleen luottavat Unicefin tapaisiin järjestöihin. Tämän vuoksi järjestöjen on mahdollista yhä toimia Gazassa, hän toteaa.
– Yhteisö tietää Unicefin hyvin. Gazassa oli humanitaarinen kriisi jo ennen sotaa, joten Unicef on työskennellyt kaistalla vuosikymmeniä, hän sanoo.
Gaza suomalaisten suurin lahjoituskohde
Unicefin Tanhuanpään mukaan Gaza on tällä hetkellä suomalaisten suurin lahjoituskohde. Kuitenkin Ukrainaan verrattuna suomalaisten lahjoitusinto on ollut huomattavasti pienempää.
– Ukrainan kohdalla tukeminen on ollut aivan poikkeuksellisen suurta, hän sanoo.
Tanhuanpää sanoo ymmärtävänsä lahjoittajan huolen siitä, mihin rahat lopulta päätyvät. Hän korostaa, että Unicefilla on käytössä lahjoittajalupaus.
– Kun meillä on Gazan keräys auki, niin kaikki siihen lahjoitetut varat lahjoitetaan Gazaan, eli me emme käytä niitä mihinkään muuhun lahjoittajalupauksen mukaisesti, hän vakuuttaa.
Lahjoittaja ei voi kuitenkaan tarkemmin tietää, minne juuri tämän lahjoitus on mennyt. Tarkemmin varojen käytöstä voi lukea kuukausittain ilmestyvistä tilanneraporteista.
– Se, mihin raha tarkemmin kohdennetaan, päätetään Gazassa paikallistoimistossa tarpeen mukaan, missä on kulloinkin suurin tarve, Tanhuanpää avaa.
Lahjoituksista saatavaa rahaa käytetään myös hallinnollisten kulujen kattamiseen ja työntekijöiden palkkoihin.
Suomessa kerättävästä rahasta otetaan ensin tietty osa Suomen Unicefin hallinnollisiin kuluihin ja sitten se siirretään ja tilitetään KV-Unicefille. Heidän kauttaan raha menee Gazan paikallistoimistolle.
Tanhuanpään mielestä ylimääräisiä kuluja voi pitää myös luotettavuuden merkkinä.
– Itse ajattelen niin, että kun käyttää vakiintuneita järjestöjä, on korruption tai rahan häviämisen riski paljon pienempi epävirallisempiin toimijoihin verrattuna.
- - -
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.