Rakkaus on suuria tunteita mutta myös aivomyrskyä ja kemiaa. Sen tietävät myös vanhoilla päivillään rakastuneet Sirkka Liinaharja-Nieminen ja Erkki Nieminen.
"Ensimmäisen vuoden ajan kuului vain lintujen laulua ja kaikki oli niin ihanaa."
Marja-Liis
"Ei murhetta eilisestä, ei huolta huomisesta, ei pelkoa elämästä."
Tuula 39-vuotishääpäivänään
"Suurta intohimoa. Yhdessä tekemistä. Antaa toivoa elämään."
Timppa rakkauden alkuvaiheista
Pyysimme lukijoitamme kertomaan rakastumisesta ja rakkaudesta. Miltä tuntuu rakastumisen ensihuuma, entä arkirakkaus? Saimme paluupostissa koskettavia muistoja, tunteita ja ajatuksia.
Kysyimme myös tutkijoilta, mitä rakastuminen saa kehossamme aikaan.
Evoluutiopsykologi Markus J. Rantalan mukaan biologia vaikuttaa parinvalintaamme enemmän, kuin arvaammekaan.
–Luulemme, että valitsemme kumppanimme tietoisesti, mutta on suurta harhaa, että ihastuminen olisi omassa kontrollissamme, Rantala sanoo.
Joku saa meidät täysin sekaisin, toinen ei kiinnosta pätkän vertaa. Luonnon näkökulmasta kyse on lisääntymiskumppanin valinnasta.
Tärkein fyysinen tekijä ei Rantalan mukaan ole hartioiden leveys, kasvojen symmetria tai lantion pyöreys, vaan haju. Kyse ei ole parhaasta sekoituksesta myskiä ja santelipuuta vaan tiedostamattomista ominaistuoksuista.
Haju kertoo sekä kumppaniehdokkaan terveydentilasta että geneettisestä yhteensopivuudesta.
–Jos mies haisee naisen mielestä pahalta, sitä ei pysty kompensoimaan edes paksulla lompakolla, toisin kuin vaikka lyhyyttä, Rantala lataa.
Myös suuteleminen on Rantalan mukaan kemiallisen yhteensopivuuden testaamista.
Ensin siis haistetaan ja sitten maistetaan.
–Osa suudelmista on melko neutraaleja, mutta jos henkilö on yhteensopiva, suudelma vie jalat alta. Tämän tietää vain, jos sen on kokenut.
Rakkautta tutkinut lääkäri Emilia Vuorisalmi muistuttaa, että kumppanin valintaan vaikuttavat muutkin tekijät kuin geneettinen yhteensopivuus.
–Aivoihin on tallentunut hirveästi asioita lapsuudesta ja muusta aiemmasta elämästä, kuten tuoksuja, kokemuksia omista vanhemmista, entisistä poikaystävistä ja sydänsuruista.
Tämän vuoksi voimme eri elämäntilanteissa ihastua erilaisiin ihmisiin.
–Jos jonkun ihmisen jostakin piirteestä on jäänyt aivoihin kielteinen muistijälki, käy helposti niin, että jättää tiedostamattaan samantyyppiset ihmiset laskuista pois, Vuorisalmi sanoo.
"On siinä vähän toisenlainen viritys, mutta sydämeen tarttuva tunne on ihan samaa rakkautta. Poikamainen leikkimielikin palaa, ja vanhat jo menetetyiksi luulleet asiat palautuvat."
Ihmeiden aika on siis olemassa
Joskus rakastuminen yllättää pitkänkin tauon jälkeen.
Rakastuneen ihmisen aivojen neurokemikaalit aloittavat railakkaan piiritanssin.
Aivojen palkitsemiskeskuksessa alkaa erittyä välittäjäaine dopamiinia.
–Ihminen alkaa haluta ihastumisen kohteen läheisyyttä, koska se tuottaa palkitsevan tunteen, Rantala sanoo.
Samalla dopamiini kaventaa huomiokykyä niin, ettei ihastuksissaan enää huomaa muita kuin rakkautensa kohteen.
Etuaivolohkon toiminta heikkenee, jolloin ei näe toisen vikoja. Looginen ajattelukyky häiriintyy.
–Sammakkokin alkaa siis muistuttaa prinssiä, Rantala hymähtää.
"Nuorena kaikki menee tunteen mukaan. Silloin ei maistu ruoka eikä uni. Äärimmilleen vietynä muistuttaa psykoottista tilaa."
Marja
Aivojen tunnekeskuksen, mantelitumakkeen, serotoniinitasot romahtavat. Koska serotoniinin tehtävä on yleensä luoda tyyneyttä ja tasapainoa, ihastuminen aiheuttaa väliaikaista levottomuutta ja pakkomielteen ihastumisen kohdetta kohtaan.
Noradrenaliini saa sydämen hakkaamaan, kädet hikoamaan ja posket punastumaan.
–Noradrenaliinin ansiosta meitä ei myöskään nukuta ja ruokahalukin pienenee, Vuorisalmi sanoo.
Fenyylietyyliamiini saa aikaan ylienergisen olon.
–Tuntuu, kuin sukat pyörisivät jaloissa, Rantala kuvaa.
Endorfiinitasojen nousu saa olon tuntumaan hyvältä ja johtaa ikävöimään rakastettua.
Kun rakastetun taas näkee, aivosaari aktivoituu. Tämä aiheuttaa vatsan vääntelyä – niitä kuuluisia perhosia vatsassa.
Myös stressihormoni kortisolin taso nousee, jopa 40 prosenttia.
–Kortisoli parantaa hetkellisesti suorituskykyä, sillä tavoitteena on saada kohde hurmattua, Rantala sanoo.
Perinteiset sukupuolihormonitkin heittävät häränpyllyä.
–Miehillä testosteronit romahtavat, naisilla nousevat. Tämä saa miehet runoilemaan ja ostamaan kukkia ja naiset seksuaalisesti halukkaammiksi, Rantala toteaa.
"Että rakkausko onkin vain tunnetta? Tunteiden lisäksi rakkaus on tahtoa toimia toisen tarpeiden täyttämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi."
Timo
"Rakkaus on jotain, mihin sitoudut sata lasissa, ei vain tunne sydämessä tai vatsassa."
Marja-Liis
Vuosia kestävänä suuri ihastuksen tunne olisi elimistölle liian rasittavaa. Huumavaihe kestää noin puolitoista vuotta. Sen jälkeen ihastumishormonit laskevat ja aletaan puhua rakastumisen sijaan kiintymyksestä. Peliin astuvat uudet hormonit, vasopressiini ja oksitosiini.
–Vasopressiinin tehtävä on tuottaa luottamuksen ja kiintymyksen tunnetta, oksitosiinin läheisyyden tunnetta, Rantala sanoo.
Kiintymysvaiheessa dopamiini, oksitosiini ja serotoniini ovat Vuorisalmen mukaan jokseenkin täydellisessä tasapainossa.
–Ajatukset ovat usein kirkkaat ja levolliset, keskittyminen helpompaa.
Parisuhteen yhteiset haaveet ja tavoitteet lisäävät dopamiinin eritystä ja pitävät suhteen virkeänä. Toisen kunnioitus ja arvostus puolestaan vaikuttavat lisäävän serotoniinin eritystä ja luovat näin turvallisuuden ja levollisuuden tunnetta.
"Sitähän se elämä on, vuoristorataa. Rakkautta, joskus vihaa ja mustasukkaisuuttakin. Olen tuntenut yli viidenkymmenen avioliittovuoteni aikana kaikki nämä tunteet ja selvinnyt. Avainsana on toisen kunnioitus!" Ihmeiden aika on siis olemassa
"Vanhana tunteet tasoittuvat. On vaan niin hyvä olla toisen lähellä. Se antaa voimaa ja jaksamista."
Marja
ELINA PAJUNEN, TEKSTI
Juttu on julkaistu lehdessä 13.2.