Muistatko, miten ihanaa lapsena oli saada jotain, josta olit haaveillut pitkään? Jotain, mitä varten olit kerännyt rahaa ja kieltäytynyt monista houkutuksista.
Mihin sinä säästit? Minä säästin cd-soittimeen. Isä kirjasi viikkorahat pieneen ruutukantiseen vihkoon, jossa summa vähitellen kertyi. Oi sitä tunnetta, kun sain kantaa kaupasta kotiin 796 markan cd-soittimen ja Sandran cd-levyn!
Nykyvanhemmilla on usein mahdollisuus tarjota lapsilleen paljon enemmän kuin lama-aikana. Elintason noustua ja lapsiluvun kutistuttua on rahaa käytettävissä kullekin lapselle enemmän. Osa lapsiperheistä voi tarjota lapsilleen oikein hyvän elintason ilman lapsilisääkin.
Psykologina saan keskustella aiheesta usein lukiolaisten ja ammattikoululaisten kanssa, jotka pohtivat omaa elämänpolkuaan. Vastikään erään nuoren kanssa lanseerasimme ilmaisun “ensimmäisen maailman syndrooma”. Se ei ole virallinen diagnoosi, vaan katukielinen kuvaus tilanteessa, jossa lapsi tai nuori elää niin hyvinvoivaa elämää, ettei synny pakotteita eikä myöskään motivaatiota tavoitella itselleen mitään parempaa. Kun kaikkea on, ei ole mitään.
Äitinä kasvatan lapsiani niissä kehitysvaiheissa, joita nämä nuoret muistelevat. Tiedän hyvin, miten vaikeaa kieltää omilta lapsiltaan hankintoja. Oman rakkaan lapsen pettymystä on aina vaikea katsoa.
Tarjotessaan lapselle tasaisen hyvän elintason tulee kuitenkin estäneeksi lapsen oman vastuunkannon ja saavutukset. Sen tunteen, että minä tein sen itse.
Tulevana talvena elintason lasku on tosiasia monille keski- ja hyvätuloisillekin lapsiperheille. Sähkön hinnan hurja nousu tietää isoa hintalappua monille, etenkin meille, jotka asumme sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Kuluja karsiessa voi olla hyvä pitää lapset ikätasoisesti mukana.
Toinen lapsuuteni tärkeistä muistoista on vuodelta 1992, kun äiti kertoi tulleensa irtisanotuksi työstään ja totesi, että koko perheen pitäisi nyt säästää. Minä vastasin ylpeänä, että voin luopua harrastuksistani. Tunne oli sama kuin cd-soitin kädessä: minä tein sen.
Nyt näen, että perheeni elintason laskusta huolimatta minusta tuli lamavuosina suurta kokemusta rikkaampi.
Tulevana talvena muistan sen, äitinä.
Henna Helmi Heinonen
psykologi, kirjailija