Kun metsä mylvii – Toi­mit­ta­jam­me sel­vit­ti Vanhan Sataman sar­vi­päis­ten kar­ku­lais­ten mys­tee­riä

Retkue sukelsi tiheikköön kaukaisen mylvinnän perässä. Ulostekasojen määrä kasvoi tasaisesti mitä syvemmälle pusikkoon rämpi. Tuoreet kasat kertoivat lehmien kulkeneen alueella vastikään. KUVA: OUTI NEUVONEN
Retkue sukelsi tiheikköön kaukaisen mylvinnän perässä. Ulostekasojen määrä kasvoi tasaisesti mitä syvemmälle pusikkoon rämpi. Tuoreet kasat kertoivat lehmien kulkeneen alueella vastikään. KUVA: OUTI NEUVONEN

Vierivä kivi ei sammaloidu, sanotaan. Risön metsän siimeksessä lohkareet ovat olleet sijoillaan vuosikaudet. Sammal on vallannut sen, mikä sille kuuluu. Maisema on kuin tieteiselokuvasta.

Kofeiinin kyllästämät aivoni alkavat piirtää sarvipäitä ympäri aarniota.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa I-P Digi ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Ilmoita asiavirheestä