Kulutusluottojen, kuten pikavippien ja pankista saatavien luottojen, korkokattoa kiristettiin 20 prosenttiin vuonna 2019. Samalla lainanhoitokuluja rajattiin.
Kattoa laskettiin viime vuonna koronan vuoksi väliaikaisesti kymmeneen prosenttiin. Lakimuutoksen piti alun perin kestää vuodenvaihteeseen, mutta se on näillä näkymin voimassa vuoden 2021 loppuun. Määräaikainen korkokatto ei koske hyödykesidonnaisia luottoja, kuten luottokorttiluottoja.
Korkokatosta huolimatta kulutusluottojen määrä ei ole vähentynyt. Finanssialan tämän vuoden Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimukseen vastanneista 21 prosentilla oli otettuna kulutusluottoa pankista.
Osuus on korkein vuodesta 2013 lähtien.
Lisäksi tutkimuksen mukaan 0,8 prosenttia suomalaisista oli keväällä 2021 ottanut pikavippiä viimeisen 12 kuukauden aikana. Kaksi vuotta aiemmin osuus oli 0,5 prosenttia ja neljä vuotta sitten niin ikään 0,8 prosenttia.
– Neuvonnassamme ovat korona-aikana lisääntyneet yhteydenotot, joissa suhteellisen hyvin tienaavilla ihmisillä on todella paljon velkaa, kun lainoja ja muita kulutusluottoja on yhdistelty, Mattila kertoo.
Koska korkokaton seurauksena luoton ottaminen on aiempaa halvempaa, on sen kysyntä lisääntynyt.
Tämä on Mattilan mukaan yksi syy sille, että korkojen rajoittaminen ei ole johtanut velkaongelmien vähenemiseen.
– Velan ottamista ei välttämättä osata katsoa kriittisesti, ja vanhaa velkaa maksetaan pois uudella velalla. Takaisinmaksussa menee tällöin todella kauan, vaikka olisi säännölliset tulot, hän varoittaa.
Korkokaton kiristämisten astuttua voimaan velkojat ovat olleet entistä tarkempia siitä, kenelle luottoa myönnetään. Korko on niin alhainen, ettei se kata luottotappioita, minkä vuoksi vaatimukset velan myöntämisessä ovat kovemmat.
Nykykäytännön mukaan riittää, että velkojat kysyvät velalliselta, onko tällä velkaa ennestään. Velkojilla on mahdollisuus saada Suomen Asiakastieto Oy:ltä tietoa lainanhakijan kokonaisvelkatilanteesta, mutta se on vapaaehtoista.
Yksi mahdollinen ratkaisu pikavippiongelmiin on valmisteilla oleva positiivinen luottorekisteri, josta velkojan pitäisi tarkastaa hakijan velkatilanne.
Tämän hetken arvion mukaan rekisteri otetaan Suomessa käyttöön 2024.
Myös velallinen voi hyödyntää positiivista luottorekisteriä oman velkatilanteen ja talouden hallitsemisessa.
Haatainen aikoi tuolloin viedä asian kehysriihen päätettäväksi. Henkilökohtaista konkurssia ei ainakaan näillä näkymin olla ottamassa käyttöön.
– Henkilökohtaisen veloista vapauttavan konkurssin mahdollisuutta on pohdittu useissa selvityksissä, joissa siihen on todettu liittyvän vaikeita ongelmia. Tällaisia ovat esimerkiksi järjestelmän vaikutukset rahoituksen hintaan ja saatavuuteen sekä erilaisten velkojien asemaan, kertoo OM:n erityisasiantuntija Kaspianranta.
Lisäksi OM:n vuoden 2018 selvityksen mukaan vertailumaissa, joihin kuuluivat Yhdysvallat ja useita EU:n jäsenvaltioita, ei tunneta sellaista henkilökohtaista konkurssia, joka vapauttaisi veloista välittömästi.
– Velkajärjestely on tavallaan mahdollistanut henkilökohtaisen konkurssin tähänkin asti, Mattila sanoo.
Erona on se, että konkurssissa henkilö saa aloittaa täysin puhtaalta pöydältä, eikä hänen tarvitse maksaa sen jälkeen mitään. Velkajärjestelyssä määritetään maksuohjelma, jonka toteutumista seurataan.
OM:n työryhmä ehdottaa, että elinkeinotoiminnassa velkaantuneet pääsisivät nykyistä nopeammin ja helpommin velkajärjestelyyn ja että maksuohjelman pituus olisi kolme vuotta velallisen maksuvarasta riippumatta. Nyt pituus on viisi vuotta, jos velallisella ei ole maksuvaraa.
Työryhmän mietintö on käynyt lausuntokierroksella ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella.
– Ehdotetut muutokset ovat merkittävä parannus yrittäjän asemaan, Kaspianranta sanoo.
Osa lainaa ottaneista ei kuitenkaan ole tullut ajatelleeksi, että väliaikaisen korkokaton voimassaolon päättyessä korko voi nousta takaisin 20 prosenttiin.
– Toimintakyvyn kannalta on järkevää, että ihmiset uskaltavat tehdä ratkaisuja selvittääkseen taloudellisen huolensa. Korona-aikana pitäisi kuitenkin laskea myös se, miten takaisinmaksu onnistuu, kun korko nouseekin 20 prosenttiin, Mattila sanoo.
Lisäksi houkuttelevat yhdistelyluotot ovat suuri ongelma. Ne toki pienentävät lainan kustannuksia ja helpottavat lainanhoitoa, mutta niiden maksuohjelmat ovat pitkiä.
– On myös olemassa riski, että lainojen yhdistämisen jälkeen lainanhoitomenot ovat edelleen liian suuret. Jos velkaa otetaan lisää, ongelma alkaa uudestaan, Mattila toteaa.