Suomen inflaatio kiihtyi heinäkuussa kesäkuusta muun muassa asuntolainojen keskikoron nousun vuoksi, kertoo Tilastokeskus. Kuluttajahintojen vuosimuutos oli heinäkuussa 6,5 prosenttia, kun se oli kesäkuussa 6,3 prosenttia. Kokonaisuudessaan hinnat nousivat kesäkuusta 0,5 prosentilla.
Suomen vuosi-inflaatiota selittää kaikkein eniten noussut korkotaso.
– Tuoreet hintatiedot kertovat asuntolainojen korkomenojen liki nelinkertaistuneen vuoden takaisesta, jolloin 12 kuukauden euribor oli nykyisen reilun neljän sijasta hieman yhden prosentin yläpuolella, kirjoitti Hypon ekonomisti Juho Keskinen kommentissaan.
– Korkojen kehitys selittääkin yksin yli 2 prosenttiyksikköä heinäkuun inflaatiosta.
Pelkästään asuntolainojen korot selittävät Suomen 6,5 prosentin inflaatiosta siis noin kolmasosan. Kuluttajahintoja nosti asuntolainojen korkojen lisäksi myös kulutusluottojen korkojen nousu.
Taustalla on Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikka, jolla se pyrkii hillitsemään euroalueen inflaatiota. EKP on nostanut ohjauskorkojaan reilun vuoden aikana useaan otteeseen. Viimeksi keskuspankki nosti kolmea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä heinäkuun lopussa.
"Korkojen ottaminen mukaan on ongelmallista"
Kuvio kuulostaa nurinkuriselta. Keskuspankki nostaa korkojaan hillitäkseen inflaatiota, minkä jälkeen kohonneet korkomenot ovat Suomessa suurin yksittäinen inflaation veturi.
EKP tosin seuraa inflaatiota Tilastokeskuksen kotimaisesta kuluttajahintaindeksistä poikkeavalla mittatikulla. Keskuspankin korkopäätökset perustuvat EU:n tilastotoimisto Eurostatin yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joka ei huomioi esimerkiksi luottojen korkoja.
Tällä mittarilla mitattuna Suomen vuosi-inflaatio oli heinäkuussa 4,2 prosenttia ja koko euroalueella 5,3 prosenttia. EKP:n tavoite olisi pitää inflaatio pidemmällä aikavälillä noin 2 prosentissa.
Suomen Keskuskauppakamarin ekonomisti Jukka Appelqvist pitää korkojen sisällyttämistä kotimaiseen kuluttajahintaindeksiin ongelmallisena.
– On vähän suomalainen kuriositeetti, että korot ovat mukana inflaatiomittarissa, Appelqvist sanoo STT:lle.
– Tietysti asuntovelallisten ahdinko on ihan aito asia, jonka ovat huomanneet kaikki, joilla on asuntolainaa. Tästä huolimatta korkojen nousu on merkki siitä, että keskuspankki taistelee inflaatiota vastaan.
Appelqvistin mukaan korkotason näkyminen kotimaisessa inflaatiossa ei tarkoita, ettei rahapolitiikan kiristäminen vaikuttaisi niin kuin sen on ajateltu vaikuttavan. Tarkoitus on heikentää talouden kokonaiskysyntää ja sitä kautta vähentää inflaatiopaineita. Haluttu vaikutus tosin näkyy yleensä viiveellä.
– Teknisessä mielessä korkojen nostaminen tilapäisesti kiihdyttää inflaatiota, Appelqvist sanoo.
– Esimerkiksi Yhdysvalloissa tässä prosessissa ollaan kuitenkin jo pidemmällä, ja siellä inflaatio alkaa olla selvästi kurissa.
Kausitasoittamaton inflaatio oli Yhdysvalloissa heinäkuussa 3,2 prosenttia. Sikäläinen keskuspankki Fed on niin ikään nostanut ohjauskorkojaan reilun vuoden aikana lukuisia kertoja.
Sähkö toistaiseksi kalliimpaa kuin vuosi sitten
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asumisen kustannukset nousivat indeksissä yksittäisenä hyödykeryhmänä kaikkein eniten. Asuinkustannukset nousivat 10,7 prosenttia heinäkuussa verrattuna vuoden takaiseen ajankohtaan.
Kasvaneiden korkomenojen lisäksi asumiskustannuksia nosti sähkön hinta. Monen kotitalouden sähkölasku on suurempi kuin vuosi sitten, vaikka viime talven hintapiikeistä onkin tultu selvästi alas. Yksistään sähkön hinta nosti vuosi-inflaatiota heinäkuussa eniten korkojen jälkeen.
– Sähkö on toistaiseksi kalliimpaa kuin vuosi sitten, Appelqvist toteaa.
– Tilanne tulee todennäköisesti muuttumaan hyvin nopeasti. Viime vuoden lopussa sähkö oli hyvin kallista, eikä tällä hetkellä ole näköpiirissä, että mitään vastaavaa nousua tapahtuisi.
Näin ollen sähkön nykyhinta tulisi seuraavina kuukausina vaikuttamaan kotimaiseen vuosi-inflaatioon laskevasti. Jos yllätyksiä ei tapahdu, vaikutus voimistuu sitä mukaa mitä lähemmäksi talvea mennään.
Kantaverkkoyhtiö Fingridistä ja Energiateollisuudesta arvioitiin STT:lle lauantaina, että sähkö tulee olemaan ensi talvena huomattavasti halvempaa kuin viime vuonna. Sähkön futuurihintojen perusteella sähkö maksaa ensi vuoden alussa vähän alle seitsemän senttiä kilowattitunnilta.
Toisaalta asumiskustannusten nousua on hillinnyt asuntojen hintojen lasku. Hypon Keskisen mukaan asuntokauppaa käydään Suomessa edelleen selvästi vähemmän kuin vuosi sitten.
– Suomen asuntokaupasta puuttuu noin kolmannes, ja asuntojen myyntiajat ovat yhä poikkeuksellisen pitkiä, Keskinen sanoo STT:lle.
Tilanteen muuttuminen vaatisi hänen mukaansa sen, että korot eivät enää ainakaan nousisi tai kääntyisivät jopa laskuun, jolloin kuluttajat uskaltaisivat taas lähteä asuntokaupoille. EKP:n rahapolitiikka näkyy ainakin asuntojen hinnoissa siis hyvin suoraan.
– Ennusteeni on, että loppuvuonna asuntojen hinnat pysyvät samalla tasolla kuin nyt. Viimeistään ensi vuonna hinnat kääntyvät taas nousuun inflaation ja korkotason asettuessa, Keskinen ennustaa.
Bensan hinta laskenut, ruoka tulee perässä
Sähköstä poiketen polttoaineiden, kuten bensan ja dieselin, hinnat ovat viime vuotta alhaisemmalla tasolla. Appelqvistin mukaan bensan hinta kääntyi kuluttajahintaindeksissä laskuun jo maalis–huhtikuussa. Tuolloin oli ehtinyt kulua yli vuosi siitä, kun polttoaineiden hinnat ampaisivat rakettimaiseen nousuun Ukrainan sodan alettua.
– Vuosi sitten kesäkuussa bensalitra taisi maksaa Suomessa noin 2,50 euroa. Tänä kesänä hinta oli noin kaksi euroa. Se on aika huomattavasti halventunut siitä, missä oltiin pian sodan alkamisen jälkeen, Appelqvist sanoo.
Ruoka sen sijaan oli heinäkuussa vielä selvästi kalliimpaa kuin vuotta aiemmin. Elintarvikkeiden hinnat olivat Tilastokeskuksen mukaan nousseet vuodessa noin 8 prosenttia. Appelqvist arvioi, että tämäkin käyrä kääntyy loppuvuoden aikana laskevaksi.
– Vielä kuluvan vuoden alussa elintarvikkeet kallistuivat hyvin voimakkaasti, mutta sen jälkeen on menty oikeastaan vaakatasossa helmikuusta alkaen, Appelqvist kertoo.
– Karkeasti ottaen elintarvikkeiden hinnat eivät ole vajaassa puolessa vuodessa muuttuneet Suomessa mihinkään.
Sekä Appelqvist että Keskinen uskovat, että vuosi-inflaatio kääntyy Suomessa lasku-uralle vielä loppuvuoden aikana. Tarkkaa tasoa he eivät uskalla ennustaa, mutta lähelle EKP:n tavoittelemaa euroalueen kahta prosenttia voidaan ekonomistien mukaan päästä jo ensi vuonna.
