Viikkoja jatkuva kuivuus on paikoin kellastuttanut puita syksyisen keltaisiksi, mikä on heinäkuussa harvinainen näky.
– Paikoin on tosi kuivaa, sanoo metsätutkija
Honkaniemi näki kuivuuden vaikutukset omin silmin ajaessaan viikonloppuna Suomen halki.
– Hirveästi näkee ruskettuneita koivuja, ja koivun lehtiä tippuu jo. Kuivia puita näkee lähinnä nyt kuivahkoilla kasvupaikoilla kuten rinteissä.
Metsähallituksen kestävän kehityksen päällikön
– Yleensä lehtipuut alkavat kellastua vasta elokuussa, Otsamo sanoo.
Suomen kesä on ollut hyvin lämmin ja isoissa osissa maata on satanut poikkeuksellisen vähän, mikä kuivattaa maaperää ja puustoa.
Kaikkiaan Suomen metsät voivat hyvin kuivasta kesästä huolimatta, mutta maaperä on Etelä- ja Keski-Suomessa paikoin kuivunut pahoinkin.
Viime kesäkuu oli Suomen digitoidun mittaushistorian lämpimin, kun kuukauden keskilämpötila saavutti 16,5 asteen. Myös heinäkuu on ollut helteinen. Samaan aikaan Etelä- ja Itä-Suomessa on paikoin ollut harvinaisen vähäsateista.
Kuiva maaperä kasvattaa metsäpalojen uhkaa, ja koko Etelä- ja Keski-Suomessa oli Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntia lukuun ottamatta tiistaina voimassa metsäpalovaroitus. Suomen kriittisin alue metsäpaloriskien osalta on nyt Varsinais-Suomi, jossa Ilmatieteen laitos arvioi metsäpaloriskin vaarallisen korkeaksi.
Kuivuus piinaa maaperää ja puita kautta Etelä- ja Keski-Suomen.
Varsinais-Suomessa sijaitsevaa Nauvoa uhkaa nyt jopa juomaveden loppuminen. Siksi Paraisten vesihuoltolaitos kehoitti viime viikolla Nauvon asukkaita ja kesävieraita säästäväisyyteen vedenkäytössä.
Sateet tulevat nyt Keski- ja Etelä-Suomessa tarpeeseen.
– Metsäpaloriski lisääntyy päivä päivältä, kun sateet eivät tule, Otsamo sanoo.
Lapissa varsinaista uhkaa metsäpaloille ei sen sijaan ole, eikä alueella ollut tiistaina voimassa metsäpalovaroitusta.
Otsamo pitää tätä yllättävänä.
– Ehkä ihmiset osaavat käyttäytyä nyt metsässä paremmin. Eihän nuotioita ole saanut tehdä Etelä-Suomeen pitkään aikaan.
Pienehköjä metsäpaloja on kuitenkin esiintynyt. Esimerkiksi Kemiönsaaren Kaxskälassa syttyi maastopalo lauantaina. Lähistöllä oli rakennuksia, jotka olivat vaarassa jäädä liekkien alle.
– Jos näin lämpimät kesät ovat vallitseva tilanne jatkossa, niin kyllä metsäpaloriski kasvaa, Otsamo sanoo.
– Olosuhteet alkavat olla otolliset maastopaloille. Kyllä tällä hetkelläkin maastopalojen vaara on todella korkea, Honkaniemi sanoo.
– Ennustukset kertovat, että metsäpalot lisääntyvät Suomessa, hän jatkaa.
Maastopalojen uhkaa kasvattavat kuivuuden lisäksi esimerkiksi ukkoset, mutta myös maanmuokkaukset ja metsähakkuut, joista syntyvät kipinät voivat sytyttää metsäpaloja.
Otsamo ja Honkaniemi pitävät kuitenkin epätodennäköisenä, että Suomessa jouduttaisiin todistamaan yhtä laajoja ja tuhoisia metsäpaloja kuin Kanadassa ja Venäjällä tänä kesänä on koettu.
Siihen vaikuttavat Suomen maaperä, ilmasto ja metsien rakenne, jotka eivät ole yhtä otolliset laajoille metsäpaloille kuin monissa muissa maissa. Suomen tuhannet järvet ehkäisevät metsäpalojen etenemistä maastossa.
Suomessa on myös ymmärretty metsäpalojen tehokkaan ehkäisyn tärkeys.
– Metsätieverkosto on kattava ja metsäpalojen valvonta tehokasta, Otsamo sanoo.
Honkaniemi kiittelee Suomen tehokasta metsäpalojen seurantaa, jota suoritetaan muun muassa ilmasta käsin valvontalennoilla. Kattava metsätieverkosto taas tekee sammutushenkilökunnalle mahdolliseksi päästä nopeasti lähelle paloja.
Sopivissa määrin metsäpalot ovat normaali ja tarpeellinen osa luonnon kiertokulkua, joten niitä ei ole edes tarpeen ehkäistä kokonaan.
– Monet lajit ovat riippuvaisia maastopaloista ja siksi tulta tarvitaan metsiin, Honkaniemi sanoo.
Julia Blomqvist
