Vaasa-lehden toimitus kokeili kolmea erilaista tanssia: parikansantanssia, flamencoa ja argentiinalaista tangoa. Kuinka noviisi selviytyy tanssikokeiluista, ja minkälaisista tansseista on kyse?
Kansantanssi ei onnistu hymyilemättä
Kansantanssit eivät minusta vaikuta olevan kovinta huutoa. Yllätyn kuullessani, että Suomessa on meneillään kansantanssi-buumi.
Olen osallistumassa lyhyeen sottiisi-opetustuokioon. Sottiisia opetetaan Satu Kujalan järjestämissä, yksityisissä kansantanssijameissa Vaasassa. Opettajina toimivat Mari Solja ja Jari Haavisto Kataja ry:stä, joka on kansantanssiperinnettä ylläpitävä yhdistys.
– Tanssikokemuksen puute ei haittaa, saa olla kaksi vasenta jalkaa. Vähimmäisvaatimuksena on, että osaa kävellä, Solja ja Haavisto sanovat, kun kerron, ettei minulla ole minkäänlaista tanssitaustaa.
Pidän siitä, että kansantanssiin vaikuttaa olevan hyvin matala kynnys. Ehkäpä juuri siksi se on kansan tanssia, eli sellaista, jota voi kuka tahansa voi tanssia.
Onneksi sain etukäteisohjeistusta asuvalinnasta, sillä olisin muuten tanhunnut paikalle kansallispuvussa ja hilkassa. Asuksi kelpaavat mitkä tahansa mukavat vaatteet, joissa voi liikkua ja vähän hiotakin. Kaikilla osallistujilla on ihan tavallisia farkkuja ja hameita päällä. Kengiksi liukkaat tossukat olisivat parhaat, mutta sukkasin käy yhtä hyvin.
Harjoittelemme sottiisia, joka on 1800-luvulla Suomeen rantautunut kansantanssi. Siitä syntyi myöhemmin monelle tuttu jenkka.
Opettajat neuvovat järjestäytymään pareittain rinnakkain kulkemaan ympyrää. Tanssiote on hyvin kohtelias: viejä laittaa kätensä vietävän yläselän taakse ja vietävä kätensä viejän lähemmälle olkapäälle.
Tanssiaskeleisiin kuuluu kolme askellusta, joista viimeisellä hypähdetään. Sitten toistetaan samat kolme, joiden jälkeen astellaan neljä hitaampaa, ja niiden mukana voi myös hypähdellä.
Tästä alamme opettelemaan erilaisia variaatioita askelluksessa: salmiakkukuvioita, pyörimisiä, kolikkokäännöksiä.
Pysyn jotenkin mukana, mutta askelia on laskettava jatkuvasti. Päässä soi vielä vielä illalla: 1-2-3, 1-2-3, 1-2-3-4.
Eräässä variaatiossa käännytään paria vasten, ja kyykätään vuorotellen. Opettajat näyttävät hullutteluversion, johon kuuluvat näyttävät hypyt, huudahdukset ja hurjat ilmeet.
– Tässä liikkeessäni tavoitteeni on saada pari nauramaan, Haavisto sanoo.
Ja naurua kuulukin vähän väliä tanssin ja musiikin lomasta. Kansantanssissa letkeys ja rentous on yksi homman suola. Tanssiaskeleita ei ole pakko hioa pikkutarkasti hiki päässä.
Improvisaatiot ja omat askeleet ovat kuulemat toivottujakin. Ne tuovat ohjaajan mukaan tanssiin kansanomaista variaatiota. Tärkeintä tässä tanssissa on hauskuus ja ilo.
Flamenco ei ole vain tanssia
Flamencosta ensimmäisenä mieleeni tulevat punaiset, hulmuavat helmat, kuten puhelimen tanssijatar-emojilla. Enkä ole täysin väärässä, sillä osallistuessani Wasa Flamencon tanssitunneille kaikilla osallistujilla on hameet, minullakin.
Tanssikenkiä suositellaan myös, mutta sisätossut menevät paremman puutteessa.
Tuntia ohjaa Eva Kavalika, joka innostui flamencosta jo nuorena, kun ystävä kaipasi seuraa tanssitunnille.
– Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.
Kavalika sanoo, että flamenco ei ole ainoastaan tanssia, vaan se on kokonainen kulttuuri.
– Flamenco on perinteinen, intensiivinen ja intiimi tanssi, jossa on paljon suuria tunteita ilosta suruun.
Alamme harjoitella askel ja osa kerrallaan. Kavalika sanoo, että flamencoaskeleessa ja liikkeessä on oltava voimaa. Jalat ovat vahvasti lattiassa, mutta kädet kurkottelevat pitkälle ylös. Keskivartalon on oltava siis todella jämäkkänä.
Flamencossa kädet tekevät jatkuvasti töitä, ja niiden kannattelu ja ojentelu tuntuu seuraavana päivänä lihaksissa. Tanssin erikoisuuksia ovat käsien pyöritykset ranteesta ja jalan kopsautukset lattiaan. Ne luovat voimakkaaseen tanssiin elegantin säväyksen. Flamencokengissä on vahvistettu pohja, joten kengät ovat yksi tanssin instrumentti.
Opetuskieli on englanti, mutta mukana on suomea, espanjaa ja kreikkaa, joka on Kavalikan äidinkieli. Flamencomusiikin soidessa Kavalika syventyy aika ajoin kuuntelemaan, sopiiko kappale harjoitukseemme.
– Flamencotanssija lukee musiikista ”koodeja”, josta hän tietää mitä tehdä, mutta flamencossa on myös paljon improvisaatiota.
Kun askeleet ja aivan kaikki muukin on uutta, tahtoo tanssista tulla mekaanista suorittamista. Kavalikan mukaan flamencossa on ratkaisevaa, minkälaisella energialla tanssia tanssii.
Parasta onkin, kun ei katso itseään peilistä, vaan keskittyy ilmaisuun ja tunteeseen, ja kuvittelee itsensä tanssimassa espanjalaisessa ravintolassa.
Argentiinalaisessa tangossa on tärkeää parin yhteys
Tanssikokeilussa viimeisenä on vuorossa argentiinalainen tango.
Saan pikaopastuksen ennen alkeisryhmätunnin alkua. Tangocho Wasassa opettajana toimiva Jaani Hintikainen ohjeistaa minulle heti kättelyssä oikean tanssiasennon: ryhdikäs olemus, tiukka keskivartalotuki.
– Kun otat askeleita, kuvittele, että jalkasi lähtevät pitkinä kainaloiden alta, ja jalkaterät hivelevät lattiaa, Hintikainen ohjeistaa.
Ennen liikkeelle lähtöä keinumme hetken puolelta toiselle "kuin suuri tammi, joka huojuu tuulessa". Sillä varmistetaan, ettei viejä tallo vietävän varpaita ensimmäisellä askeleella, kun molemmilla on paino saman puolen jalalla.
Hintikainen kertoo, että argentiinalaisessa tangossa yksi tärkeimmistä asioista on parin välinen yhteys. Sen lisäksi liikekieli ja musikaalisuus ovat tärkeitä tanssin elementtejä.
Seuran puheenjohtaja Tarja Storgård sanoo, että viejän rooli on vaativampi kuin vietävän, sillä hän päättää askelkuviot ja suunnan.
– Viejän vastuulla on myös varmistaa, ettei tanssi ole liian vaikeaa vietävälle.
Olen itse vietävänä, muta ei sekään aivan helppoa ole. Vaikka tietäisi kuvion, on osattava lukea viejän pieniä, hienovaraisia eleitä.
Hintikainen pyytää minua laittamaan silmäni kiinni ja seuraamaan hänen vientiään, jotta keskityn aistimaan hänen kehonsa liikkeitä.
Alkeisryhmä, jonka tunneille osallistun, harjoittelee tunnilla kahdeksalla jakoista askellussarjaa, crusadaa, jossa on mukana ristiaskellus ja painonvaihto. Kuvio on muillekin uusi, joten en jää aivan jalkoihin.
Opin askelkuvion yllättävän nopeasti, mutta jos en keskity, ei ristiaskeleesta tule mitään. Vartalon kierto ei myöskään saa olla liioiteltu, vaan sen pitää seurata viejän otteita.
Harjoittelemme hetken päästä askeleita parin kanssa. Osa viejistä vie pienemmillä askeleilla ja osa isommin. Huomaan, että alan välillä ennakoimaan liikaa, enkä seuraa viejää, kuten pitäisi. Maltti on valttia tässäkin.
Storgård kehuu, että kehotyyppini on ihanteellinen argentiinalaiseen tangoon: hoikasta ja pitkästä varresta on tässä tanssissa etua. Keskivartalotuen meinaan välillä unohtaa. Lisäksi etenkin sivuaskeleissa tahdon unohtaa ajatuksen kainaloista lähtevistä jaloista. Flamencon letkeät lanteet on nyt unohdettava.
Vaikka saan monia onnistumisen kokemuksia, on tanssissa kestettävä jatkuvasti sitä, ettei osaa vielä kunnolla.
Hintikainen ja Storgård sanovat, että argentiinalainen tango on yksi monipuolisimmista tanssilajeista. Erilaisia liikkeitä on vaikka kuinka paljon.
– Minulla on lavatanssitausta, mutta halusin haastaa itseäni jollain uudella tanssilla, ja löysin argentiinalaisen tangon, Storgård sanoo.
–Tämä ei ole harrastus, vaan elämäntapa. Minä ja muut hurahtaneet käymme töissä, jotta voisimme matkustaa ympäri Eurooppaa argentiinalaisen tangon tanssi-iltoihin, milongoihin, Hintikainen toteaa.
Mitä tansseista jäi käteen?
Kaikista tansseista jäi hyvä fiilis. Opetuksien ajaksi arjen murheet unohtuivat, sillä oli keskityttävä täysin ohjeiden kuunteluun ja läsnäolemiseen.
Uuden asian opettelussa on siedettävä sitä, ettei heti osaa, ja välillä saattaa epäonnistuakin. Suurin pelkoni oli, etten pysy ollenkaan muiden perässä ja näytän typerältä.
Todellisuudessa jokainen keskittyy niin täysillä omiin kuvioihinsa, ettei naapuria ehdi vilkuilla. Ihmiset olivat lisäksi hirveän mukavia, ja ilmapiiri on avoin. Tuon tuosta kuului kehuja ja heitettiin ylävitosia.
Sen lisäksi, että tanssi on oiva itseilmaisun keino ja liikuntamuoto, se on myös luonteva paikka tavata uusia ihmisiä. En muista, milloin olisin jutellut noin monen tuntemattoman ihmisen kanssa.
Sinulle, joka olet pitkään vatvonut tanssiharrastuksen aloittamista: Varaa aika tanssikurssille!
