Etelä-Pohjanmaalla kaiken pitää olla suurta ja komiaa. Tämä pätee myös häihin.
1800-luvulta 1900-luvulle alueella oli tapana pitää häitä, joihin osallistui jopa tuhat henkeä. Jättijuhlia kutsuttiin kruunuhäiksi.
Kruunuhääperinne on jo katkennut, mutta niiden historiaan tarkasti perehtynyt kulttuurineuvos Jorma Aro ja Seinäjoen oppaiden historiapankki Merja Lamminkangas uskovat, että Pohjanmaalla edelleen pidettävät, jopa 300 hengen hääjuhlat ovat perua mahtipontisista kruunuhäistä.
– Molempiin kuuluvat iso vierasmäärä, tanssi ja musiikki. Ruokana oli ja on edelleen usein perunasoppaa, kotijuustoa ja leipää, Lamminkangas pohtii yhteneväisyyksiä.
Kruunuhäät
Kruunuhäät oli Länsi-Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle suosittu monipäiväinen juhla.
Kruunuhäissä perinteisen hääseremonian ympärille koottiin muitakin paikallista kansanperinnettä kuten kansanmusiikkia ja -tansseja, kansallispukuja, hevosajoneuvoja sekä perinneruokien ja -juomien kuten sahdin tarjoilua.
Häissä voitiin vihkiä useampiakin pareja samalla kertaa.
Suuriin kruunuhäihin saattoi osallistua tuhansia ihmisiä. Lisäksi paikalle otettiin maksullisia ”kuokkavieraita”, joilta saaduilla tuloilla tapahtumaa kustannettiin.
Kruunuhääperinne oli katketa, kun 1900-luvun alussa kirkko piti tapahtumaa synnillisenä. Menoa hillitsi myös vuosina 1919–1932 voimassa ollut alkoholikieltolaki.
1900-luvulla kruunuhääperinnettä ylläpitivät näytösluontoisesti pohjalaismaakuntien nuorisoseurat ja muut maaseudun yhdistykset. 2000-luvulla kruunuhäitä on alueella järjestetty muutamia kertoja.
Hääparit ovat näytöshäissä vain harvoin aidosti vihittäviä.
Lähde: Wikipedia
Kiertävä kruunu
Kruunuhää-sana tulee siitä, että morsiamen päässä oli valtava kruunua muistuttava pääkoriste.
– Se oli usein kylän yhteinen ja kiersi morsiamelta toiselle, Lamminkangas kertoo.
Koko kylän tapahtuma
Ennen vanhaan kruunuhäät saattoivat olla kylän vuoden suurin ja odotetuin tapahtuma. Niiden valmisteluihin osallistui koko lähialueen väki.
Häät pidettiin kesällä, joten säilömiseen ja tarjottavien tekoon alettiin valmistautua jo edellisen syksyn satokautena.
Ruoka ei saanut häistä loppua. Sahti ja paloviina olivat tarjoilussa tärkeässä asemassa. Niiden voimin väki jaksoi syödä, juoda ja tanssia kolme päivää.
– Lauantaiset häät loppuivat vasta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Keskiviikkona oli vielä himmelitanssit eli rääpiäiset, Aro tietää ja ihmettelee entisajan hääväen turnauskestävyyttä.
Alkoholilait vievät tärkeän tulonlähteen
Menoa hillitsivät alkoholilait. Vuonna 1866 tuli voimaan paloviinan kotipolttokielto, jossa kiellettiin viinaa keittämästä ja ilonpäiviä viettämästä. Vuosina 1919–1932 voimassa ollut alkoholinkieltolaki teki tilanteesta vielä tukalamman, sillä sen aikana Suomessa ei saanut myydä eikä valmistaa alkoholia lainkaan.
Tämä vaikutti huvittelun lisäksi häiden taloudelliseen puoleen. Kustannuksien kattamiseksi häissä oli myyty paloviinaa. Kieltojen jälkeen häiden ainoaksi tulonlähteeksi jäivät kutsutut ”kuokkavieraat” eli häjyiksi sanotut puukkojunkkarit. Heidät tunnettiin rettelöitsijöinä. Hääjuhlaan rauhanhäiritsijät päästettiin maksua vastaan.
Perinne talteen näyttelemällä
Kun oikeita kruunuhäitä ei enää pidetty, etenkin nuorisoseurat alkoivat perinteiden säilyttämiseksi järjestää näytösluontoisia kruunuhäitä. Joskus niissä vihittiin pariskunta oikeasti, mutta useimmiten kyse oli näytelmästä.
Kruunuhäiden perinteisiin pääsee tutustumaan Seinäjoella tämän viikon lauantaina, sillä Törnävänsaaressa pidetään näytelmälliset kruunuhäät 1800-luvun tyyliin. Tapahtuman takana on Eläkeliiton Seinäjoen yhdistys yhteistyökumppaneineen.
– Vielä löytyi niitä, jotka ovat olleet oikeissa kruunuhäissä. Nyt alkaa kuitenkin olla viimeiset hetket kertoa tapahtumista eteenpäin. Esitys dokumentoidaan tarkasti, kertoo käsikirjoituksesta vastaava Jorma Aro.
Satakunta henkeä on harjoitellut tapahtumaa vuoden verran.
– Näin isoa kruunuhäätapahtumaa ei ole alueella koskaan nähty, Aro tietää.
Edelliset kruunuhäät vietettiin Seinäjoella vuoden 1995 Tangomarkkinoilla. Paikalla oli tuhat henkeä.
Historiallinen henkilötausta
Seinäjoen näytelmällä on henkilöiden osalta historiallinen pohja, mutta juonessa Aro on käyttänyt taiteilijan vapautta.
Kyseessä on 1800-luvulla eläneiden Susanna Upan ja Tuomas Joupin kruunuhäät. Heidät vihittiin 17.8.1869. Hääparina näytelmässä on ylistarolainen Armi Yli-Viitala ja peräseinäjokinen Jouko Julmala.
He ovat jo ennen h-hetkeä esittäneet roolihenkilöitään morsiussaunassa sekä käyneet kuuntelemassa kuulutuksensa Törnävän kirkossa. Samassa paikassa kuulutettiin heidän roolihenkilönsäkin.
– Tuohon aikaan kuulutukset toistettiin kolmena sunnuntaina. Sillä varmistettiin se, ettei tullut kaksinnaimisia. Silloin ei oikein ollut sanomalehtiä tai Facebookia, kertoo Lamminkangas, joka on Upan sukuseuran jäsen.
Tanssit ja musiikki tärkeitä
Morsiuspari vihitään kesäteatterin lavalla morsiustaivaan alla. Kyseessä on pitsikoristeltu valkoinen katos, joka on morsiamen kruunun tapaan saatu lainaan Teuvalta Horon Nuorisoseuralta.
Vihkimisen ja ruokailun jälkeen alkaa varsinainen ilonpito. Olennainen osa kruunuhäitä ovat tanssit, erityisesti polskaringit.
– Flikkaanringissä morsian hyvästelee naimattomat naiset ja pääsee akkainringin kautta uuteen siviilisäätyyn. Sama kuvio on sulhasella. Poikainringin jälkeen hänet otetaan miesten joukkoon. Äijät näyttävät nuorelle miehelle, miten polskaa oikein mennään, Aro selvittää.
Mitä ja missä?
Eteläpohjalaiset kruunuhäät järjestetään 24. elokuuta Törnävänsaaren kesäteatterissa kello 14-16.30.
Esitys on näytelmä, jossa tutustutaan 1800-luvun hääseremonioihin ja -perinteisiin.
Näytelmän on kirjoittanut Jorma Aro.
Näyttelijät ovat alueen harrastajanäyttelijöitä.
Musiikin on sovittanut Timo Saarimäki, joka johtaa seitsenhenkistä orkesteria. Paikalla on myös kansanmusiikkiyhtye Mäsä-duo ja paljon muita muusikoita.
Näytöksen jälkeen on lavatanssit Törnävänsaaren paviljongissa
kello 16.30-19.30. Orkesterina on Vähäkoski Duo.
Tapahtuman järjestää Eläkeliiton Seinäjoen yhdistys pääasiassa alueen muiden eläkeläisyhdistysten kanssa.
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto on myöntänyt 10 000 euroa tapahtuman järjestämiseen ja taltioimiseen. Tapahtumalla on paljon muitakin tukijoita.
Kruunuhäät -esitykseen osallistuminen on maksullista.
Järjestäjät toivovat, että yleisö pukeutuu teemaan sopivasti.
