– Nämä rikolliset henkilöt ottivat minuun yhteyttä ja kertoivat, että minun pitäisi mennä Suomeen ja tehdä sinne muuttoilmoitus ja avata pankkitili. Heillä olisi kontakteja, jotka voisivat hoitaa asiaa. Minä en itse ole hakenut lainoja, vaan minun tietojani on käytetty lainojen hakemiseen. Olen pahoillani tästä kaikesta.
Näin kertoi 30-vuotias ruotsalaismies poliisille viime vuoden lokakuussa, kun häntä kuulusteltiin keskusrikospoliisin (KRP) Oulun yksikössä törkeästä petoksesta epäiltynä. Mies oli vuonna 2024 ottanut Suomessa lähes 80 000 euron edestä lainoja ja jättänyt ne maksamatta.
Mies sanoi luovuttaneensa tietonsa ihmisille, joiden nimiä ei uskaltanut kuulustelussa kertoa. Hän sanoi joutuneensa tilanteeseen velkojensa takia.
– He lähettivät minut Suomeen ja sanoivat "pidämme sinua silmällä".
Poliisi uskoi miestä. Se teki pöytäkirjaan poikkeuksellisen kirjauksen: mies oli paitsi törkeästä rikoksesta epäilty myös ihmiskaupan uhri.
750 000 euroa
30-vuotias mies ei ollut ainoa. Hänen kaltaisiaan paljastui KRP:n, Oulun poliisin, Ruotsin poliisin ja Europolin vuonna 2024 alkaneessa tutkinnassa kaikkiaan 20. Syyttäjälle juttu eteni 13 uhrin osalta.
Päihderiippuvaisia tai muuten heikossa asemassa olleita miehiä järjesteli poliisin mukaan Ruotsista Suomeen verkosto, jota poliisi pitää järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Uhreiksi joutuneiden henkilötiedot valjastettiin poliisin mukaan rikollisten käyttöön ja heidät alistettiin tekemään petoksia ryhmän lukuun.
Uhreja merkittiin yritysten vastuuasemiin ja heille ilmoitettiin huomattavia tuloja tulorekisteriin. Näin heidän nimissään oli mahdollista hakea isoja lainoja. Osalle uhreista oli luvattu palkkio bulvaanina toimimisesta.
Poliisin mukaan järjestäytynyt rikollisryhmä koostui erikokoisista soluista, ja sen muodostivat pääasiassa samaan sukuun kuuluvat romanimiehet.
– Ryhmän jäsenten ja solujen keskinäiset suhteet perustuvat esitutkinnassa selvinneen mukaan luottamukseen ja vastavuoroisuuteen, jotka perustuvat puolestaan yleisesti tiedossa olevaan, verrattain sulkeutuneeseen ja hierarkkiseen romanikulttuuriin, pöytäkirjassa sanotaan.
Ryhmä sai rikoshyötynä poliisin mukaan noin 750 000 euroa.
Ensimmäinen uhri
Tutkinnan mukaan ensimmäinen uhri oli 38-vuotias, Ruotsissa asunut suomalaismies. Mies kertoi päätyneensä Suomeen, koska hänelle oli määrätty Ruotsissa keksitty velka. Velan tekaissut mies kuuluu poliisin mukaan ruotsalaiseen Vårbygård-nimiseen rikollisverkostoon.
– Näin poliisi epäilee tässä tapauksessa olevan; ruotsalainen rikollisryhmä on ottanut (miehen) määräysvaltaansa ja suomalainen rikollisryhmä on käyttänyt tätä hyväkseen, pöytäkirjassa sanotaan.
Miehen mukaan Vårbygård-ryhmä maksoi hänen matkojaan Suomeen. Suomessa mies teki syksyllä 2023 muuttoilmoituksen Tampereen Digi- ja väestövirastolle. Rikosten tekemistä varten hän matkusti Jyväskylään. Siellä hänet majoitti 33-vuotias romanimies, joka poliisin mukaan on suomalaisen rikollisryhmän johtaja.
Asutettiin turva-taloon
38-vuotiaan uhrin nimissä otettiin lainaa noin 50 000 euron edestä. Miehellä ei poliisin mukaan ollut mitään mahdollisuuksia toimia toisin.
– (Mies) on kertonut kuulusteluissaan hänen kokemasta vakavalla väkivallalla uhkailusta, ja häneen kohdistetusta vakavasta väkivallasta. - - Uhkaukset ovat ulottuneet (hänen) perheeseen saakka.
Oikeudenkäynti asiassa alkoi tammikuussa Helsingin käräjäoikeudessa. Tiistaina olleessa istunnossa 38-vuotiaan miehen asianajaja Tiina Haapa-aho sanoi, että mies eli Suomessa ollessaan vartioinnin alaisena. Väkivallasta aiheutui hänelle pysyviä vammoja. Mies pääsi lopulta ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, ja hänet sijoitettiin asumaan turva-asuntoon, Haapa-aho sanoi.
Poliisin mukaan myös muihin uhreihin kohdistui väkivaltaa. Yksi on poliisin mukaan kertonut, että hänet raiskattiin, koska hänen toimintaansa ei oltu tyytyväisiä.
Oikeudenkäynnin on määrä kestää syksyyn asti. Syyttäjä vaatii useille ihmisille ehdotonta vankeutta. Osan rangaistuksia vaaditaan kovennettavan, sillä ne katsotaan tehdyn osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.
Pääkäsittelyn keston lisäksi jutun laajuutta kuvaa pöytäkirjojen määrä. Niitä on yhteensä 34 kappaletta.