Laajaa julkisuutta sekä Suomessa että Venäjällä saanut venäläislasten huostaanottotapaus odottaa viranomaislausuntoja.
Kolme venäläislasta vietiin omavaltaisesti Ylistaron lastensuojeluyksiköstä 23. syyskuuta 2016. Lapset olivat kiireellisesti sijoitettuna yksikköön.
Venäläisperhe asui Seinäjoella.
Ylistarosta viedyt lapset saatiin palautettua takaisin suomalaisten sosiaaliviranomaisten huostaan seuraavana maanantai-iltana. Kiireellistä sijoitusta ei jatkettu enää lain määrittämän maksimiajan jälkeen.
Keskusrikospoliisista marraskuussa saatujen tietojen mukaan koko perhe on poistunut Suomesta Venäjälle.
Keskusrikospoliisilla on tiedossaan tapahtumien kulku ja siihen osallistuneet henkilöt, mutta esitutkinta on vielä kesken.
Tutkinnanjohtaja Mika Ihaksinen keskusrikospoliisista kertoo, että venäläislasten omavaltaisen huostaanoton esitutkinta odottaa vielä sosiaaliviranomaisten lausuntoa. Siitä riippuu, miten poliisi asiassa etenee.
– Paikalliset viranomaiset esittävät mielipiteensä siitä, nostetaanko syyte vai ei, Ihaksinen sanoo.
Ihaksisen mukaan sosiaaliviranomaiset antavat suosituksen, onko yleisen edun mukaista, että syyttäjä nostaa syytteen.
– Sitten neuvottelen syyttäjän kanssa, teenkö esitutkinnan lopettamisesityksen vai tekeekö syyttäjä päätöksen syytteiden nostamisesta.
Keskusrikospoliisi on tehnyt lasten omavaltaiseen huostaanottoon liittyen tutkintapyynnön Venäjän lähetystöön.
Toimituksen useista eri lähteistä saamien tietojen mukaan venäläislapset haettiin Ylistarosta Venäjän diplomaattiautolla.
Ulkoministeriö kertoi toimitukselle viime marraskuussa, että Venäjän lähetystön toimintaa asiassa tutkitaan.
Ihaksisen mukaan tutkintapyyntöön on nyt saatu vastaus lähetystöltä. Hän ei kuitenkaan halua kertoa sen sisällöstä, koska esitutkinta on vielä kesken.
Ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän yksikön päällikkö Vesa Häkkinen kertoi toimitukselle joulukuussa, että tutkinta on hankalampi silloin, kun mukana on diplomaattisuoja. Hän puhui yleisellä tasolla.
– Jos tutkinnassa on henkilö, jolla on diplomaattisuoja, voidaan pyytää esimerkiksi diplomaattisuojan poistoa, Häkkinen kommentoi.
Diplomaattisuojan poisto on kuitenkin harvinaista. Ulkoministeriön lakimies Sinikka Malmberg kertoi samassa jutussa, että valtiot eivät yleensä luovu oman virkamiehensä diplomaattisuojasta.
Se ei ulkoministeriön mukaan tarkoita, etteikö epäillyllä teolla voisi olla seuraamuksia.
– Jos diplomaattisuojaa ei poisteta, voidaan henkilölle todeta, ettei hän ole toivottu henkilö Suomessa, Malmberg kertoi esimerkkinä jatkotoimista.
JATTA LAPINKANGAS