Suomessa todetaan vuosittain noin 350 ruokatorvisyöpää. Niistä vajaa puolet on adenokarsinoomia eli rauhassyöpiä, joiden taustalla on tyypillisimmin refluksitauti. Pitkäaikainen ja erityisesti hoitamaton refluksitauti altistaa ruokatorven tulehdukselle ja voi johtaa ajan kuluessa niin sanottuun Barrettin ruokatorveen eli ruokatorven limakalvon solumuutoksiin, jotka lisäävät ruokatorvisyövän riskiä, kertoo gastroenterologian erikoislääkäri Mikko Kiviniemi Kuopion yliopistollisesta sairaalasta (Kys).
– Ruokatorven syöpähän on harvinainen, kun verrataan esimerkiksi paksusuolisyöpään, jota todetaan Suomessa noin 4 000 vuodessa, mutta ruokatorven syövän ennuste on paljon huonompi. Viiden vuoden päästä diagnoosista noin 20 prosenttia potilaista on elossa.
Kiviniemen mukaan suurin Barrettin ruokatorven ja ruokatorvisyövän riski koskee yli 60-vuotiaita, pitkään refluksitaudista kärsineitä, tupakoivia ja ylipainoisia miehiä.
Ruokatorvisyöpä voi olla pitkään oireeton. Sen tyypillisin oire on nielemisvaikeus, mutta osalle voi tulla myös esimerkiksi oksentelua tai laihtumista. Ruokatorvisyöpä diagnosoidaan gastroskopialla eli ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystystutkimuksella.
Noin joka viides suomalainen aikuinen sairastaa refluksitautia. Kiviniemen mukaan tauti ei ole merkittävästi yleistynyt 2000-luvulla.
– Ylipaino on väestössä lisääntynyt, mikä altistaa refluksitaudille, mutta toisaalta toinen altistava tekijä eli tupakointi on vähentynyt.
Refluksitaudin taustalla on lähes poikkeuksetta ruokatorven alasulkijan toimintahäiriö, jossa mahalaukun sisältöä pääsee nousemaan ruokatorveen.
Kiviniemi kertoo, että refluksitauti on hyvin monisyinen sairaus, jonka taustatekijät ovat edelleen osin pimennossa. Sairautta todetaan kaikenikäisillä – jopa vauvoilla. Kiviniemi arvioi, että diagnoosit ovat yleisimpiä keski-ikäisillä. Refluksitaudin riski kasvaa iän myötä.
Närästystä, rintakipua tai kurkun ärsytystä
Refluksitauti on hyvin yleinen diagnoosi yleislääkärin vastaanotolla, kertoo Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus.
Suuri osa potilaista kärsii närästyksestä eli rintalastan takana tuntuvasta poltteesta ja osaa itsekin epäillä refluksitautia. Närästystä on noin 75 prosentilla refluksitautipotilaista. Toinen tyypillinen oire on ylävatsakipu.
Hankalaan refluksitautiin voi liittyä myös rintakipua, joka saattaa herättää potilaissa jopa sydänkohtauksen pelkoa.
– Lisäksi ovat vielä pitkittynyttä flunssaa epäilevät potilaat, joille mahalaukun sisällön nousu aiheuttaa äänen käheyttä, kurkkukipua tai yskää – ja usein erityisesti aamuisin.
Laguksen mukaan raskaana olevat ovat merkittävä refluksitaudin potilasryhmä, sillä raskaus aiheuttaa refluksioireita herkästi myös sellaisille potilaille, joilla ei ole niitä muulloin.
Lagus huomauttaa, että moni saa refluksitaudin oireisiin apua ruokavaliohoidosta eli syömällä pienempiä annoksia ja karsimalla oireita pahentavia ruoka-aineita, joita ovat usein esimerkiksi kahvi, alkoholi, suklaa ja tomaatti.
– Myös sängynpäädyn nostaminen esimerkiksi kiilatyynyllä on yleensä valtavan hyödyllistä, sillä makuulla mahalaukun sisällön nousua tapahtuu eniten.
Iso osa saa avun lääkkeistä
Kun terveydenhuollossa herää epäily refluksitaudista, potilaalle määrätään usein kokeiluna protonipumpun salpaajia. Ne eivät estä mahalaukun sisällön nousua, mutta kun neste ei ole enää hapanta, se ei ärsytä ruokatorvea. Jos oireet hellittävät, refluksitauti on hyvin todennäköinen.
Refluksitauti saadaan useimmiten diagnosoitua ilman tähystystutkimusta, mutta tähystystä suositellaan yli 55-vuotiaille potilaille. Tähystystutkimus on tarpeen myös silloin, jos potilas ei saa refluksitautiinsa lääkkeistä apua tai jos hänellä on hälyttäviä oireita, kuten nielemisvaikeutta, laihtumista tai oksentelua, kertoo Mikko Kiviniemi.
– Suurimmalla osalla refluksitautipotilaista tähystyslöydös on normaali, mikä tarkoittaa, että heillä on lievempi tautimuoto. Hankalammassa tautimuodossa nähdään ruokatorvessa selvä tulehdus.
Osalla potilaista, joilla epäillään refluksitautia, on sen sijaan niin sanottuja toiminnallisia ylävatsavaivoja. Tällöin oireille ei tutkimuksista huolimatta löydy elimellistä syytä, ja niiden ajatellaan liittyvän normaaliin ruoansulatuskanavan toimintaan.
Kiviniemen mukaan noin 90 prosenttia refluksitautipotilaista saa avun lääkehoidosta. Protonipumpun salpaajien lisäksi on esimerkiksi ruokatorven limakalvoa suojaavia lääkkeitä.
– Refluksitautihan on yleensä krooninen sairaus, mikä tarkoittaa sitä, että lääkitys on usein pysyvä. Osa käyttää lääkkeitä vain tarvittaessa, mutta suuri osa hankalaoireisista potilaista joutuu käyttämään niitä koko ajan. Lääkkeet ovat turvallisia myös pitkäaikaisessa käytössä.
Refluksitautia voidaan hoitaa myös kirurgisesti. Kiviniemi kertoo, että vielä 2000-luvun alussa leikkauksia tehtiin selvästi enemmän, sillä siihen aikaan protonipumpun salpaajat olivat hyvin kalliita.
– Lääkkeiden hinnalla ei voida enää perustella leikkauksia, sillä nykyään kolmen kuukauden lääkeannoksen voi saada noin kuudella eurolla. Leikkaushoitoon liittyy aina myös omat komplikaatioriskinsä.
