Ennen joulua Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin köyhyyskyselyn tuloksista. Kyselyssä oli pyydetty ihmisiä kuvailemaan köyhien ja varakkaiden ihmisten ominaisuuksia. Kysely oli osa laajempaa Jakautuuko Suomi? -tutkimushanketta. Hankkeet rahoittajana on Koneen säätiö.
Kyselyyn vastasi lähes 10 000 ihmistä. Eräs tutkimuksen kommentoijista oli sitä mieltä, että kaikkein köyhimpien mielipiteet jäivät tutkimuksen ulkopuolelle.
Voi olla tottakin. Kyselyyn osallistuakseen piti olla nettiyhteys ja sen verran kuusaalla että löysi lehden sivuille ja suomenkielinen, että ymmärsi kysymykset.
Kuvitellaan nyt hetken ajan, että kymmenen tuhatta vastaajaa ei voi olla väärässä. Silloinhan meillä on koossa kallisarvoinen tietokanta suomalaisesta mielenmaisemasta.
Rikkaiksi luokiteltiin taloudet, joiden kuukausittaiset tulot ylittivät 15 500 euroa. Köyhimmissä talouksissa tuloja saattoi kertyä kuussa 500 euroa.
Vastausten mukaan mielikuvat köyhistä ja rikkaista toteuttivat vanhoja stereotypioita, joiden mukaan köyhät olivat laiskoja, rikkaat ahneita.
Varakkaiden mukaan köyhät ovat nuhjuisia ja kykenemättömiä tulevaisuuden suunnitteluun tai tehdyn suunnitelman toteuttamiseen. Heidän luonteensa ei sovi ponnisteluun.
On sanottava, että osa köyhistä jakoi nämä itseään koskevat mielipiteet.
Köyhät itse olivat sitä mieltä, että varakkuus ja ahneus kuuluvat yhteen, mutta niin sanoivat jotain asiasta tietävätkin, nimittäin osa rikkaista.
Naistenlehtiä lukeneena voisin sanoa, että näreet on näin kaikilla elämän aloilla. Onnistujat tykkäävät syyttää vähemmälle jääneitä lähimmäisiään näiden omista vioista.
Ennestään tämä on näkynyt terveyspuheessa, jossa huono-osaisten syyllistäminen ja yksilön vastuun korostaminen ovat pesiytyneet jo kauan sitten.
Pakurit ja yrttiteet ja parsakaalilinimentit ja maitohapot ja jooga yksistään tervehdyttävät kehon, väittävät nämä terveysnatsit. Positiivinen asenne ja ryhmäjumppa parantavat vaikka syövän, sanovat samat ihmiset.
Työttömältä ja selkävaivaiselta tuet pois on työssäkäyvien terveselkäisten lääke yhteiskunnan tuottavuusongelmiin.
Onnistujat oikeuttavat asemaansa sankaritarinoilla. Rikkaat ovat kehittäneet itseään, hankkineet kielitaitoa ja koulutusta ja kärvistelleet kesätöissä aiemmin kuin ikätoverinsa.
Terveet lenkkeilevät ilman päällystakkia ja sirottelevat tuorenokkosta aamusmoothieensa. Se kirvelee ruokatorvessa mutta siten saa talteen tämän kotimaisen superfoodin kaikki antioksidantit.
Onnistujat tekevät joka hetki uhrauksia oman erinomaisuutensa vuoksi ja ainoa auringon peittävä pilvi ovat kaikenlaiset himphamput, jotka ilmaiseksi juhlivat kunnon ihmisten työn tuloksilla.
Artikkelin mukaan eroja löytyi myös rikkaiden ja köyhien elämän kokemuksissa. Köyhien elämässä oli ollut enemmän työttömäksi joutumista, onnettomuuksia tai sairastumisia, niin omassa kuin tuttavapiirissäkin.
Onnistuja varmaan pyörittää ällistyksestä silmiään uutiset kuultuaan. Hän kiirehtii muistuttamaan, että nokkonen on kuulkaa ihan ilmaista ja sitä voi jokainen vapaasti poimia sieltä ojan reunalta.
HANNA PALOVUORI
Kirjoittaja harrastaa erilaisten ilmiöiden tarkkailua