Puhelimen piipittää. Herään vähitellen liian lyhyiltä yöunilta. Tuntuu siltä, kun minua yritettäisiin väkisin repiä kuolleista. Minulla on kiire koko aamun, jonka päätteeksi joudun melkein juosta kouluun.
Olen varma, että monen muunkin aamut muistuttavat vastaavaa. Luultavasti suurin osa nuorista on koulujen aamujen myöhentämisen kannalla.
Helsingin yliopiston neurotieteiden professori, unitutkija Markku Partisen mukaan jopa kouluaamujen myöhentäminen puolella tunnilla voisi riittää. Hän kertoo: “Jokaisella terveellä nuorella rytmi myöhentyy teini-iässä noin kahdella tunnilla” (Yle.fi 22.8.2014). Tämä selittää sen, että nuorta ei saa mitenkään nukkumaan jo yhdeksältä illalla.
Kun koulut alkavat liian aikaisin, oppilaat tulevat väsyneinä kouluun, jolloin muutama ensimmäinen tunti tuhlautuu herättelyyn. Luokka ei jaksa viitata, oppilaat ovat huonommalla tuulella ja keskittyminen on vaikeampaa. Monella jää varmasti aamupalakin syömättä, koska aamulla ei vaan kerkeä. Kun ei syö, edellä mainitut seuraukset näkyvät vielä vahvemmin.
Entä jos koulut alkaisivatkin hieman myöhemmin? Miten siitä hyödyttäisiin? Ensimmäiset tunnit eivät menisikään hukkaan. Kun oppilaat olisivat hyvällä tuulella ja jaksaisivat keskittyä aktiivisesti opetukseen, tuloksetkin parantuisivat sen myötä.
Olisiko myöhentämisessä haittoja? Vaikka koulu luultavasti kestäisikin tunnilla pidempään, ei se haittaisi. Tiedän, että päivän viimeisilläkin tunneilla on astetta vaikeampi keskittyä, mutta sitä helpottaisi tehokkaat taukojumpat. Jotkut saattavat sanoa, että aikaisin herääminen on harjoittelua tulevaisuuden kannalta, mutta se on oma valinta, mitä työtä tulevaisuudessa tekee. Jos ei halua herätä aikaisin töihin, se pitää ottaa huomioon työn valinnassa. Entä harrastukset, jos koulu kestäisikin pidempään? Olen sitä mieltä, että harrastuksia ei kuuluisi laittaa koulun edelle. Onneksi monet harrastukset alkavatkin illemmalla, eikä jo neljältä. Mutta jos harrastus alkaa aikaisin, voisi siihen pyytää muutosta asiasta vastaavalta.
Olen huomannut itsestäni, että aikaisina aamuina koulussa ajatus kulkee huonommin ja suorituskykyni on paljon heikompi, kun taas yhdeksältä alkavina kouluaamuina. Maanantaiaamun käsityöntunneilla en jaksa tehdä käytännössä mitään, mikä on todella huono juttu. Silmäni meinaavat painua umpeen ja olen huonolla tuulella.
Toivoisin, että jo yläasteen aikana kaikki kahdeksalta alkavat aamut vaihdettaisiin pois. Jokaisen aamun ei tarvitsisi alkaa kymmeneltä, mutta edes yhdeksältä!
Martta Honkimäki
Seinäjoen yhteiskoulu