Suomalaiset tunnetaan maailmalla sitkeydestään, sisusta. Olemme kansa, joka ei luovuta ensimmäisen vastoinkäymisen edessä, vaan jatkaa eteenpäin, vaikka läpi harmaan kiven.
Siksi on huolestuttavaa, että Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten usko omaan kykyynsä ponnistella vaikeiden tehtävien parissa on heikentynyt. Ominaisuus, johon Suomi on pitkään voinut luottaa, näyttää rapistuvan.
Tarvitsemme myös tulevaisuudessa nuoria ja aikuisia, jotka uskaltavat tarttua uusiin haasteisiin, kokeilla tuntematonta ja nousta takaisin jaloilleen epäonnistumisten jälkeen.
Työelämässä harva asia onnistuu ensimmäisellä yrityksellä. Yritysten kasvu, innovaatiot, tutkimus ja teknologinen kehitys rakentuvat ihmisten uskallukselle kohdata epävarmuutta, tehdä parhaansa ja yrittää uudelleen.
Monissa yrityksissä työntekijöitä palkitaan paitsi tavoitteiden saavuttamisesta, myös uusien ideoiden ja ratkaisujen kehittämisestä. Jos nuoret eivät opi tätä koulussa, missä he tämän oppivat?
Huoli nuorten hyvinvoinnista on viime vuosina hallinnut nuoria koskevaa keskustelua. Huoli on perusteltu.
Koronavuodet ja maailman epävarmuus ovat horjuttaneet kaikkien, erityisesti nuorten, uskoa tulevaisuuteen. Yhä useampi tuntee epävarmuutta työelämästä ja omista mahdollisuuksistaan.
Jokaisella nuorella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja riittävään tukeen. Samalla keskustelusta on kuitenkin jäänyt taka-alalle olennainen asia: Elämässä tarvitaan kykyä tehdä töitä myös silloin, kun jokin tuntuu vaikealta.
Nuoria ei valmisteta tulevaisuuteen tarjoamalla aina uusia tukitoimia, kun vaikeuksia tulee vastaan. Liian matalat odotukset voivat estää kokemasta onnistumisia, jotka syntyvät aidosti vaativien haasteiden voittamisesta. Oppiminen tapahtuu usein juuri siellä, missä olo tuntuu hieman epämukavalta.
Sinnikkyys kasvaa ympäristössä, jossa yrittämistä arvostetaan, onnistumisesta palkitaan ja pitkäjänteinen työ nähdään arvokkaana. Koulun tehtävä on tarjota tietoja ja taitoja, mutta myös kasvattaa nuoria kohtaamaan maailma sellaisena kuin se on.
Suomalainen sisu on voimavara, jota tarvitsemme enemmän kuin pitkään aikaan.
Maailma muuttuu ennennäkemättömällä vauhdilla, eikä mukana pysyminen onnistu ilman sinnikkyyttä.
Kyse ei ole kovuudesta tai armottomuudesta. Kyse on luottamuksesta siihen, että nuoret pystyvät enemmän kuin ehkä joskus uskallamme heiltä odottaa.
Kun vaadimme hieman enemmän, tarjoamme samalla heille mahdollisuuden kasvaa, oppia ja kehittyä.