Ruokailutilanteen muuttaminen laitosmaisesta kodinomaiseksi voisi parantaa ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien ikäihmisten ravitsemustilannetta. Tästä syystä esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) suosittelee hoivakoteja tekemään ruokailutilanteista mahdollisimman kodinomaisia.
VRN:n erityisasiantuntija Satu Jyväkorpi kertoo hollantilaisesta tutkimuksesta, jossa ruokailuympäristöä muovattiin laitosmaisesta kodinomaiseksi: pöydät katettiin kauniisti, hoitajat istuivat asukkaiden kanssa samassa pöydässä eikä lääkkeitä annettu ruokailun yhteydessä. Muutosten seurauksena ikääntyneiden ravitsemustilanne parani ja heidän painonsa nousi, vaikka ruokalistaa ei muutettu.
Ympärivuorokautisessa hoivakotiasumisessa riski vajaaravitsemukseen on erityisen korkea. Asian on todennut esimerkiksi Karoliina Salminen viime vuonna Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa hyväksytyssä väitöskirjassaan.
VRN:n Jyväkorven mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa ravinto yleensä täyttää ravitsemussuositusten kriteerit. Vajaaravitsemuksen riski johtuu siitä, että elämän loppuvaiheessa ruoka ei enää maistu tai itsenäinen ruokailu ei onnistu.
Huonosti syöville ikäihmisille voi tilata tehostetun ruokavalion, jossa pienemmästä määrästä ruokaa saa enemmän energiaa, proteiinia ja ravintoaineita.
Proteiinin saanti usein suosituksia vähäisempää
Erityistä huolta ikäihmisten ravitsemustilanteessa aiheuttaa liian vähäinen proteiinin saanti.
Suurin osa ikäihmisistä saa suosituksia vähemmän proteiinia. Asiaan on kiinnitetty huomiota muun muassa VRN:ssä, joka laatii ravitsemussuosituksia eri kohderyhmille.
Liian vähäisestä proteiinin saannista voi seurata monia ongelmia, jotka heikentävät ihmisen toimintakykyä. Proteiinin tarve kasvaa ihmisen ikääntyessä, sillä ikääntynyt keho ei pysty käyttämään proteiinia hyväksi samassa määrin kuin nuorempi.
– Vanhimmilla ikäihmisillä lihavuuden sijaan suurin ravitsemukseen liittyvä ongelma on tahaton laihtuminen ja siitä aiheutuva terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen, Jyväkorpi sanoo.
Proteiinin ohella ruokavaliossa pitää olla riittävästi energiaa, koska muuten keho käyttää energianlähteenä proteiinia, josta lihakset koostuvat. Heikko lihaskunto altistaa monille ongelmille ja hidastaa erilaisista tapaturmista tai sairasteluista toipumista.
Vajaaravitsemuksen kierre alkaa varhain
Gerontologinen ravitsemus Gery ry:n toiminnanjohtaja, ravitsemustieteen dosentti Merja Suominen sanoo, että toimintakyvyn heikkeneminen alkaa iän karttuessa jo varhain. Erityisesti olisi syytä kiinnittää huomiota vielä kotona asuvien ikäihmisten vajaaravitsemuksen riskiin.
– He ovat näkymättömiä asian suhteen, Suominen sanoo.
Yhdistyksen kartoitusten mukaan jopa 80 prosenttia ikäihmisistä saa proteiinia liian vähän. Syitä voi olla monia. Moni ikäihminen esimerkiksi asuu kotona vielä silloinkin, kun tarvitsisi jo avustusta ravitsemuksessa.
Suominen huomauttaa, että proteiinipitoinen ruoka voi myös käydä kukkarolle.
– Sosioekonominen tilanne vaikuttaa kaikkeen.
Ammattitaitoa vaativaa hoitotyötä
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvien ikääntyneiden ravitsemus liittyy kysymykseen hoitajamitoituksesta.
Ruokailussa avustaminen on ammattitaitoa vaativaa hoitotyötä, mutta siinä voisivat auttaa myös muut kuin sosiaali- ja terveydenhoitoalalle vuosien koulutuksen saaneet ammattilaiset, sanoo yksityisen sote-alan etujärjestö Hyvinvointiala Halin johtaja Arja Laitinen.
Vanhuspalvelulaki luettelee 13 ammatti- ja työnimikettä sairaanhoitajasta viriketoiminnan ohjaajiin, jotka voivat osallistua välittömään asiakastyöhön palveluasumisessa. Laitisen mielestä millä tahansa näistä nimikkeistä toimiva työntekijä voisi osallistua ruokailussa avustamiseen.
– Kunhan yksikössä on ymmärrys siitä, millainen avuntarve kullakin ikääntyneellä on.
Laitisen mukaan jotkut palvelukotien asukkaat tarvitsevat esimerkiksi lähi- tai sairaanhoitajaa avustamaan ruokailussa, mutta eivät läheskään kaikki. Koulutettua ammattihenkilöä tarvitsevat Laitisen mielestä esimerkiksi ne, joilla on vakavia nielemisongelmia.
Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan varsinkin nielemisvaikeuksista kärsivien henkilöiden avustamisessa tarvitaan koulutetun hoitajan ammattitaitoa.
Paavola sanoo, että hoitotyö on kokonaisuus, ja siinä on ymmärrettävä, mikä on ruokailun merkitys.
– Kyse ei ole siitä, kuka osaa käyttää lusikkaa, vaan siitä, että ymmärtää, millainen tapahtuma ruokailu on.
