Herukan toinen nimi viinimarja juontaa 1600-luvulle, jolloin luostareissa keksittiin valmistaa marjasta viiniä.
Kun rypäleviinien viljelyn vuosituhantiset perinteet kohtaavat kotimaisen viininteon satavuotisen taipaleen, vertailu on mahdotonta.
Toisiinsa niitä ei pidä verratakaan, koska viinien ominaisuudet poikkeavat niin paljon toisistaan, korostaa tilaviinituottaja Jussi Keijonen Punaisen Tuvan Viinitilalta Alajärveltä.
– Samoja kriteerejä marja- ja hedelmäviineihin ei pysty täysin soveltamaan kuin rypäleviineihin.
Haluatko jatkaa lukemista?
Tilaa I-P Digi ensimmäiset 3 kk vain 9,90 €
Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa
Näköislehdet ja arkisto
Galleriat, videot ja live-lähetykset
Podcastit, pelit ja koulutukset
Päivittäiset uutiset sähköpostiisi
Tilaajaedut