Korsnäsin kirkossa järjestettiin sunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen suruhartaus lumivyöryssä Pallaksella kuolleiden Evan ja Sindren muistoksi. Ilkka-Pohjalainen käyttää heidän etunimiään ja kuvaansa perheen isän luvalla, mutta jättää hänen pyynnöstään sukunimen julkaisematta.
Jo jumalanpalveluksessa seurakuntakodin puolella oli paikalla salin täydeltä väkeä, hieman yli sata ihmistä. Kun seurakuntakodilta siirryttiin kirkon puolelle, mukaan liittyi lisää väkeä.
Kirkon viileydessä ihmiset täyttivät kaksi ristinmuotoisen kirkon neljästä sakarasta. Kirkkoherra Rose-Maj Friman aloitti tilaisuuden lyhyellä puheenvuorolla, jonka jälkeen ihmiset kävivät sytyttämässä kynttilöitä ja asettamassa niitä alttarin eteen pitkälle pöydälle Evan ja Sindren valokuvan eteen samalla, kun kanttori soitti rauhallista musiikkia uruilla.
Korsnäs on pieni, erittäin ruotsinkielinen noin 2 000 asukkaan kunta, jota äidin ja pojan kuolema on selvästi koskettanut. Suruhartaudessa paikalla oli kaiken ikäisiä ihmisiä, kaikkiaan noin 170 osallistujaa.
Puheessaan kynttilöiden laskun jälkeen Friman totesi, että Evan ja Sindren kuolema on koskettanut monia syvältä sydämestä.
– Tämä valo kertoo niistä tunteista, hän sanoi viitaten ihmisten tuomien kynttilöiden valoon.
Hänen mukaansa yhteen kokoontuminen vaikeuksien hetkellä on vahvuus.
– Olemme kutsuttuja kantamaan yhdessä toistemme taakkoja.
Onnettomuus on ollut kaikkien huulilla
Tilaisuuden jälkeen Friman kertoo, että onnettomuus on ollut tällä viikolla Korsnäsissä kaikkien huulilla.
– Järkytys on tietysti ollut iso.
Pienessä kunnassa käytännössä kaikki ovat jollakin tavalla tunteneet tai tienneet Evan ja Sindren.
– Evalla oli paljon yhteyksiä, ulkomaita myöden, ja hän oli liikunnanopettajana Vaasassa, joten tämä on koskettanut todella monia. Eva oli niin aktiivinen ihminen, että jäljet näkyvät monessa paikassa, Friman sanoo.
Moikipään kyläkirkossa järjestettiin suruhartaus jo keskiviikkona, eli onnettomuutta ja Evan kuolleena löytymistä seuranneena päivänä, jolloin Sindreä vielä etsittiin. Silloin paikalla pienessä kyläkirkossa oli 150 ihmistä.
Friman pitää yhteen kokoontumista tärkeänä tapana osoittaa ja käsitellä surua.
– Toivoisin, että se voisi antaa toisillekin mallia. Elämästä on tullut niin yksityistä, että on ollut vähän kadoksissa, miten kohdataan ja näytetään surua. Kun vaikeudet kohtaavat, haluamme tukea toisiltamme, ja haluamme myös antaa tukea. Se on molemminpuolista.
Frimanin mukaan aloite tilaisuuteen tuli Evan ja Sindren perheeltä, ja myös sunnuntain tilaisuus Korsnäsin kirkossa suunniteltiin yhdessä perheen kanssa.
Friman kertoo, että maanantaina seurakunnan työntekijät suuntaavat paikallisiin kouluihin. Aamu alkaa muistotilaisuudella Moikipään koulussa, ja sen jälkeen Friman käy myös Korsnäsin kahdella muulla alakoululla.
