Tänä vuonna Suomessa ei ole koettu koronakuolemien piikkiä, vaikka tartuntoja on ollut paljon. Neljännessä aallossa on ylitetty aiemmat päiväkohtaiset tapausmäärät.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori
– Rokotukset ovat selvästi vähentäneet vakavien tapausten määrää. Sama ilmiö nähdään kaikissa maissa. Itse olen seurannut eniten Israelia ja Britanniaa, joissa rokotuskattavuus nousi nopeasti.
Rokotusten vaikutus näkyy kahdella tavalla: ne vähentävät kuolemia ja virus leviää enemmän nuorissa, kun iäkkäämmät alkavat olla rokotettuja.
Peltonen ei lähde ennustamaan vaikutuksen pysyvyyttä.
Israelissa annetaan jo iäkkäille ja muille riskiryhmäläisille kolmansia rokotteita, mutta Suomessa niistä ei ole päätöksiä. Tavoitteena on antaa ensin kaksi rokotetta 80–90 prosentille yli 12-vuotiaista.
Peltonen sanoo, että viime vuoden kokonaiskuolleisuuden piikit vastaavat ennakkotietojen mukaan koronakuolemien piikkejä. Kuolemantapaukset lisääntyivät eniten keväällä 2020, kun virus oli juuri levinnyt Suomeen.
– Koronakuolemia on ollut tänäkin vuonna, mutta sen verran vähän, etteivät ne näy kokonaiskuolleisuudessa.
Viime vuonna kuolemia oli 1 539 enemmän kuin vuonna 2019. Koronaan kuoli kuitenkin vain 534 ihmistä. Lisäsikö pandemia välillisesti myös muita kuolemia?
– Sitä on vaikea sanoa ennen kuolinsyytilastojen valmistumista. Jäljelle jäävä osuus voi mennä satunnaisvaihtelun piikkiin, Peltonen sanoo.
– Siinä mielessä korona saattoi aiheuttaa niin sanottua ylikuolleisuutta. Periaatteessa tuollaista nousua on historiassa ollut muutenkin.
Esimerkiksi 2000-luvun alkupuolella näkyi yhtenä vuonna piikki, jonka jälkeen kuolleisuus laski. Piikit voivat johtua esimerkiksi influenssaepidemioista.
Kuolleisuus pääosin nousee pikkuhiljaa, kun väki ikääntyy.
Tilastokeskus julkaisee viikoittain pikaennakon kuolleista sukupuolen, iän ja maakunnan mukaan. THL puolestaan julkaisee päivittäin ennakkotiedot koronakuolemista.
Myös viime vuoden kuolemansyistä on jo ennakkotietoa toukokuussa, mutta lopulliset tilastot valmistuvat tämän vuoden lopussa.
Rantakari kertoo, että yleinen kuolleisuusluku suhteessa väkimäärään nousi 0,2 yksiköllä vuonna 2020. Ikärakennetta ei kuitenkaan ole huomioitu.
– Jotta saisi ihan tarkan kuvan, luvut olisi hyvä ikävakioida. Nyt vain elinajanodote on ikävakioitu. Se on tasaisesti kasvanut.
Erot viime ja tämän vuoden kuolleisuudessa näyttäisivät olevan vanhimmissa ikäluokissa. Kuolinsyissä voi olla myös jonkinlaisia syy-seuraussuhteita, kuten pienempi kuolleisuus influenssaan. Koska syyt ovat vielä auki, Rantakari ei arvioi niitä enempää.
– Jos rajoituksia ei olisi ollut, piikki olisi ollut samannäköinen kuin vaikka Ruotsissa. Siksi vertaus influenssavuosiin on hankala.
Ruotsissa koronakuolemien määrä oli viime vuonna yli kymmenkertainen Suomeen verrattuna. Syy ei Peltosen mukaan ole yksiselitteinen.
– Meillä oli myös tuuria. Ensimmäisessä aallossa ehdimme nähdä, mitä tapahtui Ruotsissa, jossa epidemia oli pari kolme viikkoa edellä.
Suomella on ollut Peltosen mukaan tietyt lailliset mahdollisuudet tehdä asioita toisin kuin Ruotsissa, jossa on myös ollut rajoituksia.
Ruotsissa on ollut tähän mennessä yli 14 000 koronakuolemaa, Suomessa vähän alle tuhat. Kokonaiskuolleisuus Ruotsissa oli maan sosiaalihallituksen mukaan vuonna 2020 yli 7 000 enemmän kuin vuosina 2015–2019.
Yliaktuaari
Kuoleman arvioidaan liittyvän koronavirukseen, jos positiivinen covid-19-testinäyte on annettu kuolemaa edeltäneen kuukauden aikana tai lääkäri on tehnyt ilmoituksen tartunnan saaneen kuolemasta.
Korona voi olla peruskuolinsyy tai myötävaikuttava syy. Jälkimmäisiä oli viime vuonna 68, mutta niitä ei merkitä kuolinsyyksi tilastoon.
Koronalle tulee kuolinsyihin oma kohta, U-luokka. Esimerkiksi influenssa kuuluu hengityselinpuolelle eli O-luokkaan.
Vuonna 2019 sydän- ja verisuonisairaudet olivat koko väestön yleisin kuolinsyy. Työikäiset kuolivat eniten kasvaimiin.
Koronakuolemien määrä vertautuu esimerkiksi diabeteskuolemiin, joita oli 595.
– Olettaisin, että rajoitukset, etäisyys ja hygienia vaikuttavat kuitenkin myös influenssaan.
Peltonen olisi odottanut, että tämän kesän helteiden vaikutus näkyisi enemmän kuolleisuudessa.
Ennakkotietojen mukaan se nousi heinäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla yli tuhanteen kuolleeseen viikossa, vaikka useimmiten luku on jäänyt keskikesällä sen alle. Selvää piikkiä ei näy, mutta osa luvuista voi olla vielä tulematta.
Niin helteeseen, influenssaan kuin koronaan kuolleet ovat enimmäkseen iäkkäitä. Koronakuolleiden mediaani-ikä on 84, kaikkien kuolleiden 81 vuotta.
Peltosen mielestä koronakuolemien merkitystä on vähätelty sanomalla, että niin vanhat kuolisivat kohta muutenkin.
– Jos selviää yli 80-vuotiaaksi, elinajanodotetta on keskimäärin kymmenen vuotta jäljellä. Se ei ole sama asia kuin vastasyntyneen elinajanodote, joka Suomessa on noin 82 vuotta.
Marjo Oikarinen
