Korona on kär­jis­tä­nyt on­gel­mia – Nuoret tar­vit­se­vat mie­len­ter­veys­tu­kea Vaa­sas­sa

Korona-aika on kärjistänyt nuorten mielenterveysongelmia.
Korona-aika on kärjistänyt nuorten mielenterveysongelmia.

Nuorten mielenterveydestä on oltu huolissaan koko korona-ajan.

Vaasan kaupunki tekee parhaansa tarjotakseen vaasalaisille nuorille tarvittavan tuen ja avun. Nuoret voivat hakea apua esimerkiksi Nuorisoasema Klaarasta ja koulustaan tai oppilaitoksestaan.

Vaasan ammattiopiston Vamian rehtori Åsa Stenbacka kertoo, että Vamian opiskelijahuoltotyöryhmään kuuluu kuraattoreita ja terveydenhoitajia, joilla on hyvät verkostot.

Vamialla työskentelee myös koululääkäri neljänä päivänä viikossa. Lisäksi Vamialla työskentelee vakituinen psykiatrinen sairaanhoitaja osan työajastaan.

– Vamian mielenterveyspalveluiden tilanne on hyvä, mutta palveluja tarvittaisiin lisää. Vaikka jonot psykiatriselle sairaanhoitajalle ovatkin pitkät, pystymme toimimaan nopeasti, jos nuoren tilanteen katsotaan olevan hyvin kriittinen, kertoo Stenbacka.

Lyskaan psykiatrinen sairaanhoitaja

Tällä hetkellä myös Vaasan lyseon lukiossa toimii psykiatrinen sairaanhoitaja Milla Panula. Aikoja Panulalle varataan kuraattorin tai terveydenhoitajan kautta.

Psykiatrisen sairaanhoitajan virka on lyseolla melko uusi. Panula palkattiin viime syksynä koronatuella, koronan aikana osoittautuneen lisätarpeen vuoksi.

Vaasan sivistystoimen johtaja Christina Knookalan mukaan virka on määräaikainen, eikä vakinaistaminen ole mahdollista, koska opiskelija- ja oppilashuoltopalvelut siirtyvät uuteen hyvinvointikuntayhtymään ensi vuonna.

– Kaupunki kuitenkin satsaa lisäresursseja nuorisoasema Klaaraan ja kouluvalmentajiin sekä panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten vapaa-ajan toimintamahdollisuuksiin, Knookala sanoo.

Käyttöaste on kova

Lyseon lukion psykiatrisen sairaanhoitajan Panulan mukaan palvelun käyttöaste on ollut todella kova.

Hän on teettänyt palautekyselyitä asiakkailleen, ja palaute on poikkeuksetta ollut hyvää.

– Nuoret ovat olleet helpottuneita saamastaan avusta. Avun saaminen nimenomaan tutusta lukioympäristöstä on ollut erittäin toimiva ratkaisu.

Panula ei usko, että tarve palvelulle olisi heikentymässä.

– Tuntuu, että nuorten ongelmat eivät liity pelkästään koronaan tai etäaikaan, mutta korona on päässyt kärjistämään ongelmat.

Panulan mukaan apua on edelleen Vaasassa helppo hakea, mutta aivan toinen kysymys on, kuinka helppoa apua on saada.

– Usein ajat menevät pitkälle. Lyseon oman psykiatrisen sairaanhoitajan virka on erityisen tärkeä, toteaa Panula.

Apu lähellä on tärkeää

Lastenpsykiatri Riikka Riihosen mukaan noin puolet mielenterveyshaasteista kärsivistä nuorista ei tule palveluihin tai jättää hoitoprosessin kesken.

– Mielenterveyspalveluja olisi tärkeä olla juuri niissä paikoissa, joissa nuoret oleilevat arkielämässä, kertoo Riihonen.

Riihosen mukaan koulut ja oppilaitokset ovat parhaimpia paikkoja tavoittaa nuoria.

– Kynnystä hakea apua madaltaa myös se, että palveluun pääsee ilman lähetettä.

Myös Vaasan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Alina Östergård näkee avunsaamisen oppilaitoksissa erittäin tärkeänä.

– Koulusta pitäisi saada apua. Etenkin nyt, kun toinen aste tuli pakolliseksi.

Susanna Voutilainen

Ilmoita asiavirheestä